Neuvola IX

Tärkeimmät asiat ensin: 10 työvuoroa jäljellä kesä/isyyslomiin! \o/

Ja asiaan. Tänään käytiin taas neuvolassa mittailtavana, joten käydäänpä nopeasti vähän tuloksia läpi.

Hemoglobiini oli noussut 128:aan (viimeksi 114), joten ilmeisesti joka toinen päivä otettu rauta toimii. Hyvä hyvä. Vaimon verenpaine on pysynyt tappavan tasaisesti samoissa arvoissa koko raskauden, tällä kertaa kone näytti 120/66 (ekassa neuvolassa 122/68). Paino oli noussut edelliskäynnistä 280g/vko, mikä kuulemma on ihan terve tahti. Viimeksihän sama luku oli vain 74g/viikko, mutta nyt tälle kolmen viikon ajanjaksolle osui sekä juhannus että allekirjoittaneen synttärikahvittelut, joten ei ihme, jos paino on vähän noussut. Itselläkin puhutaan varmaan suunnilleen samoista lukemista...

Sydän kuului taas vahvana. Itsekin olen sitä jo pystynyt kuuntelemaan masun läpi ilman apuvälineitäkin, mikä on hauskaa. Fundus-mitan kasvu oli hieman tasaantunut, nyt mittaa oli 33cm (viimeksi 32). Eli aletaan pikku hiljaa lähestyä yläkäyrää, vielä toki mennään sen yläpuolella. Mutta ei tuo masu taas tänään niin isolta näyttänyt, tsekatkaa vaikka itse:

33+4

Teelusikka on neuvolatädin mukaan masussa oikein päin, eli nuppi kohti uloskäyntiä. Ilmankos hikat tuntuu kuulemma aina vaan alavatsassa. Jalat ja peppu heiluukin sitten tuossa kaikkien näkösällä. Tälläkin hetkellä. Täti arvioi Telsun olevan tällä hetkellä "vähän normaalia pienempi" mutta lisäsi samaan hengenvetoon, että tuskinpa vaimosta mitään nelikiloista olisikaan tulossa. Siro tyttö siis tuloillaan, ihan kuten äitinsä (48cm/2760g) aikoinaan. :)

Tällä kertaa täti jutteli myös allekirjoittaneen kanssa tosi paljon. Lähinnä opiskeluista ja politiikasta(!). Muun muassa eurokriisiä käytiin läpi. :D Niin ja tietysti edellisillan futispettymyksestä. Näytinpä kuvaakin mun maalatusta naamasta ja vaimon maalatusta masusta. Vaimo yritti kyllä hienovaraisesti estellä, mutta huonoin tuloksin.

Myös synnytystavasta jo vähän kyseltiin. Kuulemma siitä puhutaan sitten vasta viimeisellä neuvolalääkärikäynnillä, mutta jo nyt täti sanoi, että vaimo näyttää kyllä "oikein hyvältä synnyttäjältä". Että eiköhän tuolta pieni tyttönen ulos mahdu. Summa summarum: neuvolassa meni oikein kivasti. Ensi kerralla tavataankin taas sijainen, kun meidän vakkaritäti jää lomille ja palaa hommiin vasta elokuun 12. päivä. Arvuuteltiinkin jo, että ehtiiköhän näkemään vaimoa enää yhtenä kappaleena. Kolmanteen ja viimeiseen Rhesus-verikokeeseen tuli käsky mennä parin viikon päästä, minkä lisäksi saatiin lomake Telsun liikkeiden laskentaa varten, jos alkaa jossain vaiheessa liikkeiden vähyys huolestuttaa. Eipä ainakaan toistaiseksi ole sitä ongelmaa ollut.

Kotimatkalla neuvolasta kotiin käytiin vielä ostamassa kesän ekat herneet ja ruokkimassa sorsapesuetta läheisen lammen rannalla.

toiset on jo vauvansa saaneet

Tajusin tänään myös sen, että miksiköhän ihmeessä oon aina kirjoittanut noi iPhonen jutut, kun siitä saa tosiaan otettua kuvakaappauksenkin...Tänään blogi siis siirtyy siltä osin nykyaikaan:

iPhone:

All babies are supposed to look like me - at both ends. - Winston Churchill. Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?

Synttärit sun muuta

Huh huh, kun on taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Tästä syvimmät pahoitteluni. Jotenkin nyt raskaudessa on sellainen vaihe, että mitään uutta ja mullistavaa ei tapahdu. Masu kasvaa tasaisesti ja siinäpä se. Lisäksi näin kesällä sitä viettää usein mieluummin aikaa esimerkiksi frisbeegolfradalla kuin sisällä koneen ääressä.

Mutta koitetaan nyt jotain kuitenkin keksiä. :)

Maanantaina on seuraava neuvola (ja heinäkuu!). Neuvolavisiitit alkaa näköjään tihentyä, eihän edellisestäkään käynnistä ole kuin pari viikkoa. Teelusikka pyörii kuin väkkärä. Varsinkin iltaisin. Männä viikolla saatiin lastenhuoneesta pois tilaa vieneet Ikean PS-kaappi ja vanha telkkari, joten nyt huone alkaa vähitellen näyttää kivalta. Ostettiin Telsulle jo ekat vaipatkin:

voi kuinka noi vaipat on pieniä...

Viime viikon tiistaina lähdettiin muuten vaimon kanssa käymään hääpäivän kunniaksi ihan Helsingissä asti. Vihje muille tuleville isille: se on liian pitkä matka istua autossa tässä vaiheessa...Paluumatkalla piti pysähtyä jaloittelemaan vielä alle 10 kilsan päässä kotoa, kun vaimolle iski supistus. Mutta kyllä se vaimo ihan urheasti sinnitteli, eikä (sillä kertaa) purkanut pahaa oloa allekirjoittaneeseen. Mistä tulikin mieleeni...

Vaimon loma on alkanut. Luulisi, että se on hyvä juttu, mutta minä olen nähnyt tämän niin monta kertaa, että se ei enää yllätä: lomaa odotetaan kuin joulua, mutta sitten kun loma on kestänyt kolme päivää, alkaa turhautuminen. "Mitä mä tekisin?" "Keksi mulle jotain tekemistä." "Miks me ei mennä mihinkään?" Ja arvatkaapa, mihin suuntaan nämä kysymykset yleensä suuntautuvat. Onneksi en ole itse vielä lomalla, mutta sitten se riemu varmasti vasta repeääkin. En minä halua tehdä lomalla mitään erityistä! Kunhan saan käydä heittämässä fribaa ja pari kertaa terassilla. Ja voitte uskoa, ettei tilanne tänä kesänä ole ainakaan tavallista parempi. Sitä lomaahan meinaan riittää...

Allekirjoittaneella oli muuten eilen synttärit. Täytin 20 vuotta. Jo kymmenettä kertaa. Mikähän siinä on, että melkein kaikki sukulaiset halus antaa mulle lahjaksi heidän kustantamansa ruokailun jossain raflassa? En minä omasta mielestäni ole mitenkään alipainoisen tai nälkäisen näköinen ja oloinen. Mutta en valita! Ruoka maistuu aina. :D Paras synttärilahja tuli kuitenkin illalla Italian maajoukkueelta. Niin se Saksa taas jäi jalkoihin. \o/ Vaimo oli hieman vihainen kun tuli (taas) vähän huudettua.

Niin ja tänään heitin muuten frisbeegolfissa hole in onen! Edellinen holari tuli vuonna 2009, eli oli jo vähitellen aikakin. Kertakaikkiaan loistavat pari päivää takana. :)

Loppuun vielä vähän tavallisesta poikkeava masukuva. Pistetään vaikka seuraavaan postaukseen taas perinteisempi malli kera tuoreiden neuvolatulosten. Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)

33+1

iPhone: VIIKKO 33, PÄIVÄ 1

Älä pode syyllisyyttä. Sinulla on oikeus sanoa välillä "ei".

No tämä on huojentavaa kuulla. Minun ei siis tarvitse aina suostua hieromaan vaimon jalkoja/selkää.

Kesäkuu!

Toukokuu jäi taakse, ja millainen kuukausi se olikaan! Gradu tuli valmiiksi (lähti painoon tiistaina), urheilukisat meni nappiin, sain oman alan työtarjouksen ja vauva potkii masussa iloisesti joka päivä. Toivottavasti kesäkuussa jatketaan samalla meiningillä. Huikeaa että nyt on jo kesäkuu. Kesä on ihmisen parasta aikaa. :)

Vaimon mielihalut muuttuu oudommaksi. Nyt se haluaa haistella kenkiensä kumipohjia tai vaihtoehtoisesti setelinippua...Ja mikä oudointa, nyt pitää saada rahisutella irtosoraa asvalttia vasten aina kun ollaan pihalla. Weird. Purkankulutus on luonnollisesti pysynyt korkealla tasolla.

Teelusikka on saanut leluja. Vaimo shoppaa internetin palstoilta tavaroita, joita allekirjoittantu sitten ajelee hakemassa. Myös Teelusikan serkkupojan lahjoitushalukkuus on edelleen korkealla ja sieltä suunnalta tulee paljon vauvojen leluja.

kaikkee pitää olla

Myös vauvauutisia on alkanut tupsahdella. Aivan aluksi suuret onnittelut Ketustelua -blogin Lisa Lovelle ja Vauvalandia -blogin Meerille pienistä ja ihanista tyttövauvoista. :) Myös muut tutut ovat alkaneet jakautua. Kaveripariskunta sai kahden tytön seuraksi nyt pikkuveljen ja vaimon kaveri kävi saamassa tytön raskausviikolla 29. Juu ei, tuossa ei ole kirjoitusvirhettä. Heillä oli laskettu aika kolme päivää ennen meidän LA:ta, mutta nyt oli tullut ongelmia ja 800-grammainen pikkuinen joutui ottamaan varaslähdön elämäänsä. Mutta mikä parasta, kaikki on ollut oikein hyvin alusta lähtien. Sisukas neiti siis.

Meillä olisi nyt odotusta jäljellä 74 päivää. Vaimo tosin on sitä mieltä, että joku 60 riittäisi aivan mainiosti ja Teelusikka saisi syntyä vaikkapa jo heinäkuun puolella. (Isi on eri mieltä, sillä isillä on vielä ultimateturnaus heinäkuun vikana viikonloppuna, jonne isi kovasti haluaisi vielä päästä.)

Huomenna onkin sitten jännä päivä, kun perhevalmennukset alkaa. Heti mennään itse asiaan, sillä ensimmäisenä on vuorossa synnytysvalmennus. Saas nähdä, miten siellä pärjätään. Ihan innolla odotan kyllä näitä touhuja. Pääsee kuulemaan muidenkin raskaustunnelmia vähän isommassa porukassa. Toivottavasti muut pariskunnat on mukavaa sakkia.

Kirjoitellaan huomenna sitten lisää, mutta tähän loppuun pitää vielä pistää kuva kauan metsästetystä vaatteesta, jonka vaimo lopultakin oli kirpparilta vitosella löytänyt. Hyvät naiset ja herrat: nallepuku!

vähänxöpö!

 iPhone: VIIKKO 29, PÄIVÄ 3

Vauvasi maistaa jo eri makuja.

Nice. Nyt on varmaan sitten kivaa lillua samassa vedessä, johon itse pissaa...

Maanantai

Ja näin tälle päivälle tulee toinenkin postaus. :) Tässä vähän enemmän kuulumisia kuin edellisessä (haaste)kirjoituksessa.

Kuten "taudinkuvaan" kuuluu, meillä menee oikein kivasti. Teelusikka jumppailee säännöllisesti, eilen rassukka taisi pelästyä, kun allekirjoittaneen puhelin alkoi soimaan vaimon ollessa nettisurffaamassa sillä mahansa päällä. Puhelin soi tosiaan yhtäkkiä, ja masussa pompattiin aika lujaa. Ja muksittiin hetki. Voi pikkuista.

Ollaan viime aikoina myös alettu lauleskelemaan masulle, kun ilmeisestikin sinne alkaa pikkuhiljaa kuulua juttelut ulkomaailmasta. Petri Nygård on jäänyt valikoimasta, eikä tappara-henkinen äiti tykkää siitäkään, kun koitan laulaa Ilveksen maalilaulua Teelusikalle. Ollaan sitten pitäydytty muissa suomalaisissa biiseissä. Nocturne ja Akselin ja Elinan häävalssi ovat kuuluneet vakiokalustoon, uudemmista kappaleista isi on valinnut Palefacen Saapuu elokuun yö -biisin kertosäkeen ja Ruudolfin Leijonakuningaslaulun playlistille. Toivottavasti tyttö ei saa elinikäisiä traumoja vanhempiensa kailotuksista...

Vaimo voi myös hyvin, tosin ruokahalunsa on varsin vaihtelevaa. Eilen käytiin Ideaparkissa (kyllä, mukaan tarttui taas vauvanvaatteita) ja shoppailun lomassa poikettiin Kotipizzassa. Yleensä minä olen aina oman pizzani syötyäni saanut slicen tai pari vaimonkin lätystä, mutta eilen näin ei käynyt. Siinä vaiheessa, kun minulla oli vielä yli neljäsosa pizzasta edessäni, vaimo nuoli tyytyväisenä sormistaan viimeisiä jauhoja ja totesti, että "kyllä vielä pari palaa mahtuis". Siis whattaa!?! Käytiin sitten vielä vetämässä italialaista jätskiä jälkkäriks.

Me odotellaan jännittäen elokuuta. Jos sääprofeetta Unton ennustukset pitää paikkansa, niin voi olla aika tiukka loppuraskaus/vauvan elämän ensipäivät. Lisäksi taloyhtiön putkiremontti on nyt ottanut pari askelta siihen suuntaan, että saatetaankin joutua evakkoon kämpästä jo syyskuussa, mikä ois vähän mälsää. Alkuperäisen suunnitelman mukaan remontin piti ulottua asuntoihin vasta tammikuussa, mutta urakoitsija haluaakin päästä kämppiin mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti ehdittäis edes pari viikkoa olla kolmistaan kotona, ennen kuin joudutaan anoppilaan evakkoon...

Mutta mitenkäs isi itse sitten voi? Aika pirun hyvin. :) Viikonloppuna tuli pokattua kolmas sija kauden ekasta frisbeegolfkisasta ja tänään sain kuin sainkin taisteltua neljä alehintaista lippua torstain Suomi-Ranska -MM-kisamatsiin. \o/ Paikat on surkeat (piippuhyllyn kolmanneksi ylin rivi), mutta eiköhän tunnelma kuitenkin ole vähän eri kuin kotisohvalla.

Nyt aurinko paistaa, taidanpa lähteä kiskaisemaan kierroksen golfia ennen iltavuoroon suuntaamista. Hyvää viikon alkua kaikille lukijoille! :)

iPhone: VIIKKO 25, PÄIVÄ 4

Synnytysjakkara vai sänky, aquarakkulat vai epiduraali? Millaisen synnytyksen haluaisit?

No itsellänihän ei suurempia toiveita ole, kunhan mahdollisimman turvallisesti kaikki menisi. Mutta noista edellämainituista epiduraali on kyllä in ja rakkulat out.