Taas neuvolassa

Eilen poikettiin jälleen neuvolassa. Meidän vakiotätikin oli palannut lomiltaan ja saanut lisäksi avukseen uuden kätilöopiskelijan.

Vaimon paino oli pudonnut viikossa melkein kilon, mutta ottaen huomioon sen edellisviikon 2kg/vko -nousun, voidaan sanoa että nyt palattiin "normikäyrälle". :) Verenpaineet oli ok (122/86), kuten myös hemoglobiini (~125). Telsu on edelleen raivotarjonnassa, ja tuskinpa se siellä enää kääntyilemään mahtuukaan. Fundus-mittaa ei enää mittailtu, kun kuulemma sillä ei enää tässä vaiheessa ole niin väliä, kun vauva on jo laskeutunut lantioon ja välillä vauvan pyllykin saattaa olla suoraan mittauslinjalla ja vääristellä tuloksia. :D

Syntymäpainoarvio on vähän noussut. Kätilöopiskelija veikkasi jopa 3,5 kiloa, mutta meidän vakkaritäti arveli jotain kolmen ja 3,5 kilon välille. Mutta mistäpä näistä arvioista koskaan ihan satavarmaksi tietää..Seuraava neuvolakäyntikin sovittiin. Ensi maanantaina mennään taas.

Juttelin muuten neuvolassa myös isyysloma-asiastani. Kuulemma työnantaja ei mitenkään voi pyytää ilmoittamaan isyysloman alkamisajankohtaa etukäteen, kun lain mukaan lomaa ei voi edes aloittaa ennen kuin vauva on syntynyt. Noh, meidän töissä näyttää sitten pätevän vähän eri säännöt...(Itsehän jouduin siis jo pari viikkoa sitten ilmoittamaan tarkan päivämäärän, koska lomani aloitan. Ja koitin jo silloin sanoa, että enhän minä voi sitä tietää, mutta pomo piti päänsä.) Eli toivotaan nyt, että Telsu päättää syntyä viimeistään ensi viikolla.

Tänään ei varmaan sitten muuta, huomenna olisi laskettu aika käsillä. Jännää. :)

iPhone:

Tämä näyttää kyllä pitävän paikkansa. Vaimo heräsi tänäänkin ilmeisesti joskus neljältä. (Itsehän sen sijaan nukkuisin mielelläni pitkään näin lomalla ollessani, mutta ei. Minunkin pitää herätä joskus kasilta. Joko remontti-meluun tai vaimon höpinöihin...)

Odottelua

Arrgh! Olympialaiset on ohi! Jo viime viikolla odotus alkoi jo koetella hermoja, mutta silloin 4-6 tunnin päivittäisannos olympialaisia piti mielen virkeänä. Pelolla (siis tylsistymisen, en synnytyksen pelolla) odotan alkanutta viikkoa, joka samalla on allekirjoittaneen viimeinen kesälomaviikko.

Jotenkin on sellainen fiilis, että tällä viikolla voisi olla H-hetki käsillä. Vaimolla on alkanut olla joitakin kevyitä tuntemuksia ja viime yönä jo muutama aikaisempia selkeämpi supistuskin. Tänään poikkesimme myös äidilläni, jonka mukaan vaimon silmät näyttää siltä, että kohta on aika synnyttää. (Siis WTF, voiko sen nähdä silmistä???) Mutta saa nyt nähdä. Huomenna on taas neuvola, katsotaan mitä siellä sanotaan.

Ollaan muuten taas tehty lisää hankintoja. Värimaailma on melko boring, mutta musta ja valkoinenhan on aina muotia ja sopii minkä vaan kanssa.

sitteri mallia "perus", jos vauva ei hienossa keinusitterissään viihdy. ja onhan tätä helpompi liikutella.

Ikean kokoontaitettava hoitopöytä ostettiin käytettynä. tulee varmaan tarpeeseen kun joudutaan sinne anoppilaankin muuttamaan syyskuussa.

Käydessämme Ikeassa syömässä, silmiin osui ns. "tarjous, jota ei voi ohittaa":

olisitko sinä ohittanut?

Napattiin sitten näitä mukaan oikein kaksin kappalein, niin Telsun viikon vanha pikkuserkkukin sai omansa. :)

mätsää nätisti hoitopöydän kanssa.

ja näin isoksi se aukeaa, nyt ymmärrän naisten käsilaukkujakin...

Loppuun vielä lukusuosittelut. Lemppariraskausblogini (9 kuukautta miehen silmin) kirjoittaja on aloittanut kihlattunsa kanssa uuden blogin edellisen projektin tultua "päätökseen". Käykää ihmeessä tutustumassa: eloA Hetkessä.

iPhone:

Seuraillaan tietysti. Telsulla taitaa vaan olla aika ahdasta. Niin ja kaikki on kyllä valmiina, täällä on huomattavasti enemmän tilaa peuhata kuin äidin masussa, joten alapa tulla sieltä. Don't make me come there! :D

Evakossa

No heipä hei taas. :)

Kuten otsikko kertoo, tänäänkin karattiin äidille remonttia pakoon. Äiti on siis muualla huomiseen asti, joten ollaan saatu olla täällä ihan rauhassa kaksistaan. Taas lähdettiin kotoa seiskan maissa, syötiin täällä aamupala (tai siis minä söin, vaimo oli taas herännyt itsekseen viideltä ja syönyt jo silloin) ja jatkettiin unia. Toimii tämä näinkin.

Tällä kertaa ajattelin taas laittaa vähän kuvapainotteisemman postauksen, mutta sitä ennen yksi tärkeä kysymys, johon toivon paljon vastauksia: Mitä tulevan isän kannattaa pakata sairaalakassiin? (Erityisesti eväspuoli kiinnostaa. Olen ajatellut lähinnä Saarioisen roiskeläppiä...) Auttakaa miestä mäessä.

synnytysjuomat on jo hommattu. saa nähdä, millaiset tripit näistä lähtee...

Ja sitten niihin muihin kuviin. Paljon kaikenlaista on taas tullut tehtyä ja hommailtua.

yksi valmentamistani tytöistä ompeli vauvalle upean leikki-/hoitoalustan. kiitos, Milla. :) (puput: H&M Home Kids)

pehmolelujen kylvettäminen on hyvää reeniä, vauvaa tosin ei ilmeisesti saa kuivata puristamalla/patterin päällä

Telsu kannusti Tuulin olympiahopealle

tulisit jo...

Paska päivä

Eilen oli paska päivä. (Vaimon mukaan niitä tosin on viime aikoina ollut useampiakin.)

Päivä alkoi huonosti heti aamuseitsemältä, jolloin säpsähdimme hereille alakerrasta kuuluvaan jumalattomaan meteliin. Niin, meidän talon putkiremontti on nyt sitten alkanut, mikä tarkoittaa sitä, että suoraan meidän makuuhuoneen alla laulaa timanttipora piikkausvehkeiden säestämänä noin kahdeksan tuntia päivässä. Ja samaan aikaan makuuhuoneen ikkunan edessä revitään irti asfalttia. Nukkuminen on mahdotonta, kuten myös keskusteleminen.

Noh, päivä jatkui huonosti neuvolassa. Vaimolle oli tullut pienen turvotuksen ja herkuttelun seurauksena viikossa painoa lisää melkein kaksi kiloa, mikä aiheutti lievästi sanottuna mökötystä. Etsittiin myös auton ikkunoihin aurinkosuojia kolmesta kaupasta niitä löytämättä ja poikettiin taloyhtiön putkiremontti-infossa kuulemassa, että meteli on kyllä nyt tullut jäädäkseen. Päivän toisella kauppareissulla huomattiin, että ainoa mukana oleva maksuväline oli S-etukortti, jonka tunnuslukua ei muistettu ja jonne on ollut tarkoitus säästää rahaa esimerkiksi joulua varten. "Saatiin" kuitenkin korkattua tili, kun myyjäpojalle kelpasi allekirjoitus henkkareita vastaan.

Lopulta huolet ja murheet olivat kasautuneet niin suuriksi, että vaimon silmälasien putoaminen sohvan käsinojalta lattialle avasi niin sanotusti padot. Kun en oikein tiennyt mitä sanoa vaimon kastellessa t-paitaani, tyydyin silittelemään hiuksia ja katselemaan vaivihkaa naisten kuulantyönnön olympiafinaalia. Ja toivomaan että vauva päättäisi nyt pikkuhiljaa syntyä...

Tuota painonlisäystä lukuunottamatta neuvolakäynti meni hyvin. Kaikki oli kunnossa ja taas saatiin uusi aika ensi viikolle. Silloin tehdäänkin sitten jo lähete yliaikaiskontrolliin, jos vauvaa ei ala kuulua.

Kauheasti olisi muutakin kirjoitettavaa, mutta taidan säästää ne huomiselle. Pidetään tämä postaus nyt vain tällaisena kevyenä avautumisena. :D

iPhone:

No tietysti. Sekä digijärkkäri että puhelin. Videokamera kuulemma saa luvan jäädä kotiin...

PS. Nyt ollaan allekirjoittaneen äidillä "evakossa". Herätys kello 06:45, aamupalavehkeet kassiin ja pois kotoa. Ei sitä tärinää kestä...

Kirje sinulle

Hankkimassamme vauvakirjassa ensimmäisenä kohtana (vauvan kuvan ja nimen jälkeen) on varattu kaksi sivua otsikon "kirje sinulle" alle. Kirjan täyttäminenhän on meillä(kin) jäänyt pitkälti vaimon harteille, mutta jotenkin tuntui siltä, että allekirjoittanut voisi tuon pari sivua täyttää harakanvarpaillaan. Ja nyt, saavuttuamme niin hirveän nopeasti elokuuhun, ajattelin jakaa tuon kirjeen blogini lukijoidenkin kanssa. Joten tässä se tulee. Kirje sinulle.

" Hei Telsu!

Niin, me kutsumme sinua Telsuksi. Kuten myös Tempuksi tai Teelusikaksi, josta kaikki lempinimesi ovat juontaneet juurensa. Mutta se tarina on liian pitkä tässä kerrottavaksi. Kysy minulta siitä joskus toiste.

Usein kirjeet alkavat kysymyksellä "Mitä kuuluu?". Kirjoittaessani tätä kirjettä tiedän, mitä sinulle juuri nyt kuuluu. Kellut äitisi masussa ja potkit äitiäsi. Ja minä torun sinua siitä. Kuitenkin tämänkin kirjeen olisi voinut aloittaa kysymällä sinulta kuulumisiasi. Kirjeethän ovat kuitenkin tarkoitettu luettavaksi, ja toivottavasti tulet lukemaan tämän kirjeen useasti.

Toivon, että luet tämän kirjeen silloin, kun opit lukemaan. Toivon, että luet tämän silloin, kun sattumalta löydät käsissäsi olevan vauvakirjasi etsiessäsi jotain aivan muuta. Ja ennen kaikkea muuta toivon, että luet tämän silloin, kun odotat omien lapsiesi syntymää ja tunnet siten, miten äitisi ja minä tunnemme juuri nyt.

Ja joka ikinen kerta kun luet tämän kirjeen, kerro meille mitä sinulle kuuluu. Tule halaamaan, soita, mailaa, facebookkaa tai kirjoita vaikkapa kirje. Sillä vaikka olisimme juuri nähneet, soitelleet tai halanneet, voit olla varma että meitä kiinnostaa, mitä sinulle kuuluu juuri nyt.

Sillä vaikka et ole vielä syntynytkään, olet meille tärkeintä ja rakkainta maailmassa jo nyt.

Nyt ja aina rakastaen sinua,

isi "

Neuvola vol. ???

Taas käytiin neuvolassa. Oiskohan ollut 11. kerta...Nää reissut alkaa meneen jo todellisella rutiinilla. Vessan ja vaa'an kautta hoitajan luokse vaihtamaan vähän kuulumisia ja tutkimuskohteeksi. Lyödään nyt taas sitten tuloksia pöytään.

RV: 37+5 (viimeksi 35+4)
Hb: 124 (ei mitattu)
Pissa: Puhdas (puhdas)
Verenpaine: 112/70 (111/80)
Painon nousu/vko: +373g (+300g)
Sf-mitta: 31cm (31cm)
Syke: 140 (+)
Liikkeet: ++ (++)
Tarjonta: RT

Eli mitäpä tästä nyt sanoisi. Mennään juuri niinkuin pitääkin, mitään spesiaalia ei ole ilmassa. Paitsi että fundus-mitassa pudottiin jo melkein alakäyrälle. Mutta otapa näistä taas selvää. Taas oli meinaan uusi naama mittaamassa, kun meidän vakihoitsu on kesälomilla. :D Ensi viikolla katsellaan taas uudestaan.

Edellisistä postauksista poiketen taidetaan ehkä sittenkin synnytellä TAYS:ssa. Katsokaas, minä en tarvinnut kuin yhden järkiperustelun TAYS:n puolesta todetakseni "OK. Mennään sitten sinne." Järkiperustelu oli hyvin yksinkertainen: vaimo haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään ennen lähtöä sairaalaan. Ja siinä vaiheessa voi olla mukavampi ajaa 10 minuuttia kuin 1 tunti ja 10 minuuttia. Mutta katsellaan nyt vielä mihin kelkka kääntyy.

Tänään mennään allekirjoittaneen siskontytön 4-vuotissynttäreille. Terhakka pikku neiti saa lahjaksi selvästikin jonkin kirjan...

Nyt taidan mennä vaimon viereen päiväunille. Viime yö meni hänellä kuulemma vähän pipariksi, kun oli vähän joitakin supistuksia. Hmm. Ensi yönä voisivat jo sitten vaikka ne ihan kunnon supparitkin alkaa...

masu ja mamma mammimassa

 iPhone:

Itse asiassa juuri nyt auton bensavalo taitaa palaa. Pitää varmaan käydä tankilla... :D
 

Lomalla on kiire!

Heipä hei taas, edellisestä postauksesta on vierähtänyt syntisen pitkä aika, mutta miksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että allekirjoittaneella on ollut kiire, eikä niitä lyhykäisiä vapaita hetkiä ole halunnut viettää kone sylissä.

Viime perjantaina pääsin vihdoinkin lomille vaimon seuraksi. Tai no jaa, heti aamusta käänsin nokan kohti Vaasaa, jossa valmensin junioreita ultimaten SM-kisoissa koko viikonlopun. Samalla kävin myös kiertämässä muutaman vähän kauempana olevan frisbeegolfradan. Meidän junnut pääsi muuten SM-finaaliin, joka pelataan syyskuussa. Saas nähdä, pääsenkö silloin koutsaamaan, vai onko jotain muuta tekemistä. :)

Etelä-Pohjanmaata nähtynä Kurikan näkötornista

Vaimo voi paksusti. Mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi lähestymässä, ei ole. Teelusikka mönkii joka päivä ahkerasti ja hieman näyttäisi siltä, että masussa ollaan kyllä laskeuduttu lähtötelineisiin, mutta siinäpä se. Kuulemma kävelylenkeillä tulee välillä yksittäisiä supistuksia, mutta that's it. Onneksi.

"Onneksi" siis siitä syystä, että tänään isimies menee taas. Tällä kertaa vuorossa on oman joukkueen turnaus Porissa, joka kestää sunnuntaihin asti. Samalla tämä reissu on vähän niinkuin "viimeinen irtiotto". Ensi viikosta alkaen rauhoitutaan odottelemaan sitä hetkeä, kun Teelusikka haluaa saapua meille. Eli pieni toive sinne masuun: Ota vielä viikonloppu rauhallisesti, mutta heti maanantaina voit alkaa ryömiä kohti maailmaa. :)

Tänne ei siis kuulu oikeastaan mitään. Siksipä ei ole paljoa kirjoiteltukaan. Allekirjoittanut heittelee frisbeetä minkä ehtii, koska siinä touhussa aika kuluu mukavasti. :) Mutta on sitä muutakin saatu tehtyä.

- Alavaraston häkkikomero siivottiin tulevan putkiremontin tieltä
- MINÄ pesin matot! (Yleensä vaimo on hoitanut homman, mutta nyt on maha tiellä. :D )
- Pakkaseen ollaan tehty ruokaa ja vierasvaraa
- Sairaalakassi on vihdoinkin aika lailla pakattu
- ym. ym.

Eli taas kerran voidaan todeta, että kaikki alkaa olla valmiina. Ensi viikolla on neuvola ja sitten Telsu sais jo tulla! (Saatoinkin jo sanoa sen tuossa aikaisemmin.) :)

frisbeegolfia, frisbeegolfia, frisbeegolfia

matotkin piti pestä, että Telsu pääsee sitten pulauttelemaan ja kakkimaan puhtaalle alustalle

masu kasvaa, tänään 37+1

iPhone:

 Ei ole muita lapsia, mutta onneksi vauvan isovanhemmat asuu lähellä. 2 viikkoa! (Ja meidän Telsu ei muuten todellakaan paina 3100 grammaa...)

PS. Jättimäiset onnittelut potrasta pojasta H ja A! Varsinkin A:lle iso respect. Onnea onnea onnea! :)

Lääkärillä vol 3

Dodiih! Poikettiin tosiaan neuvolassa moikkaamassa lääkäriä viimeistä kertaa näin raskausaikana. Kolmas lääkärikäynti, kolmas eri lääkäri. Tällä kertaa tarjolla oli oikein mukava nuori nainen. :)

Vaimo on vähän jännittänyt sitä, mahtuukohan Teelusikka alakautta syntymään, kun äitinsä on aikoinaan synnyttänyt molemmat lapsensa keisarinleikkauksella ja isosiskollansakin oli tehnyt kolmikiloisen kanssa tiukkaa. Yritä siinä sitten vakuutella, ettei äidin ja siskon synnytyksillä ole mitään tekemistä meidän synnytyksen kanssa (mikä on siis tieteellinen fakta), kun anoppi muistaa joka kerta todeta, että "heti sitten pyydät leikkausta, jos vähänkin näyttää tiukalta"...Argh!

Onneksi lääkäri totesi tänään varsin selväsanaisesti asian olevan niinkuin minä olen sen ajatellutkin: vauva tuntuu sirolta (syntymäpainoksi veikkaili noin kolmea kiloa) ja vaimon lantio ihan normaalilta, joten alatiesynnytyksessä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Nih.

Toki tänään mittailtiin myös kaikki perus-neuvolajutskat. Vaimon paino oli noussut 600g kahden viikon takaisesta käynnistä, eli nyt on sitten viiden lisäkilon raja rikottu meidänkin raskaudessa (+5,1kg). Fundus-mitta oli vähän pienentynyt (nyt 31cm, viimeksi 33cm), mutta kuulemma meidän vakioterkalla onkin vähän "suurilinjainen käsiala". :D

"kätilökäyrä" vs "lääkärikäyrä"

Mitäpä muuta. Telsu liikkuu kivasti, pää on jo kiinnittynyt lantioon (lääkäri kuulemma kutitteli vauvan päätäkin tänään :D ) ja sykkeet vaihtelee siellä 120-150 -välillä. Vaimon verenpaine oli ensimmäistä kertaa vähän heilahtanut, mutta eipä 111/80 vielä hirveästi huolta aiheuta.

Niin ja Telsu viihtyy masussa vielä niin hyvin, ettei ainakaan ihan lähipäivinä ole tulossa maailmaan. Kohdunkaula on kiinteä ja täysin kiinni, niinkuin tietty vielä pitääkin. Kun sitten tuli meidän kysymysten aika, niin otettiin taas Vammalassa synnyttäminen puheeksi. Hyvähän asiaan on saada useita mielipiteitä. :)

Lääkärin mukaan meillä ei pitäisi olla mitään estettä lähteä Vammalaan, vaan näillä näkymin voidaan valita synnytyspaikka ihan oman fiiliksen mukaan. Muutenkin lääkärin puheista tuli sellainen fiilis, että ainakin allekirjoittaneesta Vammala tuntuu taas vähän houkuttelevammalta paikalta. Kunhan Teelusikka vaan malttaa odottaa 13. elokuuta asti, sillä siihen asti VAS:n synnytykset on kesätauolla. :)

Mutta eipä kai tällä kertaa muuta. Ulkona sataa, mutta ei haittaa vielä. Kesäloman alkuun 3 päivää ja 10 tuntia...Mukavaa ihan jo lomaakin ajatellen, että Teelusikastakin alkaa olla jo ihan konkreettista hyötyäkin:

Tarjotin-Telsu

iPhone:

 
Kampaamoista en pidä, mutta jalkahoito kyllä kelpaisi. :)

PS. Suuren suuret onnittelut angel86:lle pienestä pojasta. \o/
PPS. Tänään saadaan uusi sohva! Vanha lähti justiinsa uuteen kotiin.
PPS. YKSI KUUKAUSI LASKETTUUN AIKAAN!! :-O Panic...

Äitiysloma!

Niinpä. Tänään on vaimon äitiysloman ensimmäinen päivä. Johan se ehtikin rehkiä kolme päivää töissä kesälomansa jälkeen. :)

Mammaloman kunniaksi käytiin tutustumiskäynnillä TAYSissa. Oli muuten melkoisen turha reissu. Kuultiin pitkälti juurikin niitä samoja asioita, mitä oltiin jo perhevalmennuksissa käyty läpi. Synnytyssalissa ei päästy käymään (eikä edes samassa kerroksessa), mutta jotain sentään jäi käteen: tiedänpähän nyt, mille ovelle pitää autolla kaahata sitten kuin H-hetki saapuu. Niin ja saihan siellä sentään suklaatäytekeksejä. Ja vaimo sai purkkaa. (Kuulemma sen takia kannatti jo mennä.) Eli ei se nyt ehkä sittenkään ihan NIIN turha reissu ollut. Tavattiin meidän vanha kaverikin, jota ei oltu nähty vuosiin. On nyt menossa sitten naimisiin ja LA heillä on 16.10. eli tasan kaksi kuukautta meidän jälkeen. Ympäri käydään, yhteen tullaan. :)

En muistanut räpsiä kuvia tuolta TAYS-käynniltä, mutta kerrataanpa vähän muita viimeaikaisia tapahtumia kuvien avulla.

masu mallia 35+0. kyllä se vaan kasvaa.

Ja näin se Teelusikka kieriskeli viime perjantain helteessä. :)
(Kylläpä muuten oudosti kaventui toi video nettiin siirtämällä. Mutta kyllä tuosta vähän selvää saa.)

tiistaina oli harsopyykin vuoro. nyt Telsu saa puhtaita harsoja kuolattavaksi.

kirppareilta löytyy silloin tällöin todellisia helmiä...

...kuten tämä haalari, jonka rinnassa vaimo näki aluksi lukevan "humper". ois aika härski lastenhaalari. :D

 

Noista kuvista taisikin välittyä kaikkein tärkein. Seuraavaksi jäämme odottelemaan ensi maanantain neuvolaa sekä ensi perjantaina alkavaa isin kesälomaa. Mutta sitä ennen luonnollisestikin silmäys iPhoneen. Aurinkoista viikonloppua. :)

iPhone:

Siis joko taas tosiaan viikko on mennyt?!? :-o Huh huh, kuinka aika juoksee. Mutta niin, kohtu on siis korkealla. Vissiinkin. Tähän on aika vaikea keksiä yhtään mitään nasevaa sanottavaa. :D

Neuvola IX

Tärkeimmät asiat ensin: 10 työvuoroa jäljellä kesä/isyyslomiin! \o/

Ja asiaan. Tänään käytiin taas neuvolassa mittailtavana, joten käydäänpä nopeasti vähän tuloksia läpi.

Hemoglobiini oli noussut 128:aan (viimeksi 114), joten ilmeisesti joka toinen päivä otettu rauta toimii. Hyvä hyvä. Vaimon verenpaine on pysynyt tappavan tasaisesti samoissa arvoissa koko raskauden, tällä kertaa kone näytti 120/66 (ekassa neuvolassa 122/68). Paino oli noussut edelliskäynnistä 280g/vko, mikä kuulemma on ihan terve tahti. Viimeksihän sama luku oli vain 74g/viikko, mutta nyt tälle kolmen viikon ajanjaksolle osui sekä juhannus että allekirjoittaneen synttärikahvittelut, joten ei ihme, jos paino on vähän noussut. Itselläkin puhutaan varmaan suunnilleen samoista lukemista...

Sydän kuului taas vahvana. Itsekin olen sitä jo pystynyt kuuntelemaan masun läpi ilman apuvälineitäkin, mikä on hauskaa. Fundus-mitan kasvu oli hieman tasaantunut, nyt mittaa oli 33cm (viimeksi 32). Eli aletaan pikku hiljaa lähestyä yläkäyrää, vielä toki mennään sen yläpuolella. Mutta ei tuo masu taas tänään niin isolta näyttänyt, tsekatkaa vaikka itse:

33+4

Teelusikka on neuvolatädin mukaan masussa oikein päin, eli nuppi kohti uloskäyntiä. Ilmankos hikat tuntuu kuulemma aina vaan alavatsassa. Jalat ja peppu heiluukin sitten tuossa kaikkien näkösällä. Tälläkin hetkellä. Täti arvioi Telsun olevan tällä hetkellä "vähän normaalia pienempi" mutta lisäsi samaan hengenvetoon, että tuskinpa vaimosta mitään nelikiloista olisikaan tulossa. Siro tyttö siis tuloillaan, ihan kuten äitinsä (48cm/2760g) aikoinaan. :)

Tällä kertaa täti jutteli myös allekirjoittaneen kanssa tosi paljon. Lähinnä opiskeluista ja politiikasta(!). Muun muassa eurokriisiä käytiin läpi. :D Niin ja tietysti edellisillan futispettymyksestä. Näytinpä kuvaakin mun maalatusta naamasta ja vaimon maalatusta masusta. Vaimo yritti kyllä hienovaraisesti estellä, mutta huonoin tuloksin.

Myös synnytystavasta jo vähän kyseltiin. Kuulemma siitä puhutaan sitten vasta viimeisellä neuvolalääkärikäynnillä, mutta jo nyt täti sanoi, että vaimo näyttää kyllä "oikein hyvältä synnyttäjältä". Että eiköhän tuolta pieni tyttönen ulos mahdu. Summa summarum: neuvolassa meni oikein kivasti. Ensi kerralla tavataankin taas sijainen, kun meidän vakkaritäti jää lomille ja palaa hommiin vasta elokuun 12. päivä. Arvuuteltiinkin jo, että ehtiiköhän näkemään vaimoa enää yhtenä kappaleena. Kolmanteen ja viimeiseen Rhesus-verikokeeseen tuli käsky mennä parin viikon päästä, minkä lisäksi saatiin lomake Telsun liikkeiden laskentaa varten, jos alkaa jossain vaiheessa liikkeiden vähyys huolestuttaa. Eipä ainakaan toistaiseksi ole sitä ongelmaa ollut.

Kotimatkalla neuvolasta kotiin käytiin vielä ostamassa kesän ekat herneet ja ruokkimassa sorsapesuetta läheisen lammen rannalla.

toiset on jo vauvansa saaneet

Tajusin tänään myös sen, että miksiköhän ihmeessä oon aina kirjoittanut noi iPhonen jutut, kun siitä saa tosiaan otettua kuvakaappauksenkin...Tänään blogi siis siirtyy siltä osin nykyaikaan:

iPhone:

All babies are supposed to look like me - at both ends. - Winston Churchill. Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?