Parisuhdevalmennusta, yleisiä fiiliksiä ja futista

Olen joskus tehnyt ultimatekisareissulle noin tunnin kestävän "kisa-cd:n", jonka otsikoksi muodostui nyt jo unohdetuista syistä "Tunti scheissea". Otsikko olisi sopinut myös eilisen parisuhdevalmennuksen ensimmäisen dian otsikoksi. Vaimo kiteyttikin valmennuksen jälkeen molempien fiilikset varsin osuvasti toteamalla "Taas meni tunti elämästä täysin hukkaan.".

Mutta ollaanpa rehellisiä, kuka odottaa saavansa seurakunnan parisuhdevalmennuksesta jotain hyötyä? Eli eivätpä odotuksetkaan kovin korkealla olleet. (Mutta olisivat nyt silti voineet edes sen tietokoneen ja videotykin virittää kuntoon ennen valmennuksen alkua. Tädeillä meni hommaan noin vartti. Mikä on siis aika pirun pitkä aika istua vaivaantuneena tuntemattomien pariskuntien kanssa neuvolassa.) Noin puolet valmennuksesta oli vieläpä aika pitkälti oman alani eli viestinnän juttuja, joista me molemmat ollaan aika hyvin perillä.

Oli valmennuksessa toki hauskojakin puolia, kuten parisuhdetesti, jossa kyseltiin kaikkea elämäntavoista rahankäyttöön etc. etc. Kuten me ollaan aina tiedetty, vastakohdat täydentää toisiaan. Allekirjoittaneen mukaan 1/10 väittämistä sopi molempiin tai ei kumpaankaan, vaimo oli sentään löytänyt kolme kohtaa. :D

Mutta se valmennuksesta. Puhutaanpa pitkästä aikaa vähän asiaakin.

Olen huomannut itsessäni huolestuttavia piirteitä. Minä olen vaimolle kateellinen siitä, että hän saa tuntea vauvan niin hyvin ja koko ajan lähellään. Ja minä kun ajattelin, etten ikinä tuntisi itseäni ulkopuoliseksi tässä touhussa. Mutta juuri siltä minusta on ajoittain tuntunut viime aikoina. Tiedän, että tällaiset tunteet ovat ihan turhia, mutta minkäs teet...Eikä asiaa ainakaan helpota se, että vauva tuntuu aina rauhoittuvan allekirjoittaneen läheisyydestä. Lähes joka ilta vaimo huutaa makuuhuoneesta minut katsomaan Teelusikan iltajumppaa, ja lähes yhtä usein Telsu lopettaa riehumisensa heti kun isi saapuu masun vierelle tuijoittelemaan. Se on mälsää. Mutta toisaalta tietysti myös mukavaa, että vauva rauhoittuu läsnäolosta. Siitä olen nyt koittanut repiä edes jotain positiivista. Ja ei se vauva nyt niin levollinen kuitenkaan ole, kyllä isikin saa kenkää (ja päätä sun muuta) säännöllisesti. Ja nytkin pikkuisen hikka tuntuu selvästi. Mutta silti...Pöh, sanon minä.

Vaimolla on muuten edelleen aika kova himo syödä purkkaa. Vai mitä sanotte:

ei kai nää menneet yhdessä yössä???

 Oli pakko tänä aamuna ottaa kuva vaimon yöpöydältä. Ja muutenkin tuntuu siltä, että vähän väliä vaimo sylkäisee purkan roskikseen. Koska se edes taas laittoi sen suuhunsa?!? Outoa, sanon minä.

Mutta eipä tässä taas tänään muuta. Kohta pitää lähteä iltavuoroon. Niin ja hei!! Se on futiksen EM-kisat! Hienoa, että edes nämä kisat näkyy ilmaiskanavilta eikä joltain faking kanal plussalta. Se on sinistä päälle ja Forza Azzurri!

hankintaan!

iPhone: VIIKKO 30, PÄIVÄ 1

Oletko jo pakannut sairaalakassin?

Viikko 30!?! Mamma mia! Mutta niin, ei todellakaan ole sairaalakassia pakattu. :D (Kuulemma kotiintulovaatteita on sen sijaan jo mietitty...

Kesäkuu!

Toukokuu jäi taakse, ja millainen kuukausi se olikaan! Gradu tuli valmiiksi (lähti painoon tiistaina), urheilukisat meni nappiin, sain oman alan työtarjouksen ja vauva potkii masussa iloisesti joka päivä. Toivottavasti kesäkuussa jatketaan samalla meiningillä. Huikeaa että nyt on jo kesäkuu. Kesä on ihmisen parasta aikaa. :)

Vaimon mielihalut muuttuu oudommaksi. Nyt se haluaa haistella kenkiensä kumipohjia tai vaihtoehtoisesti setelinippua...Ja mikä oudointa, nyt pitää saada rahisutella irtosoraa asvalttia vasten aina kun ollaan pihalla. Weird. Purkankulutus on luonnollisesti pysynyt korkealla tasolla.

Teelusikka on saanut leluja. Vaimo shoppaa internetin palstoilta tavaroita, joita allekirjoittantu sitten ajelee hakemassa. Myös Teelusikan serkkupojan lahjoitushalukkuus on edelleen korkealla ja sieltä suunnalta tulee paljon vauvojen leluja.

kaikkee pitää olla

Myös vauvauutisia on alkanut tupsahdella. Aivan aluksi suuret onnittelut Ketustelua -blogin Lisa Lovelle ja Vauvalandia -blogin Meerille pienistä ja ihanista tyttövauvoista. :) Myös muut tutut ovat alkaneet jakautua. Kaveripariskunta sai kahden tytön seuraksi nyt pikkuveljen ja vaimon kaveri kävi saamassa tytön raskausviikolla 29. Juu ei, tuossa ei ole kirjoitusvirhettä. Heillä oli laskettu aika kolme päivää ennen meidän LA:ta, mutta nyt oli tullut ongelmia ja 800-grammainen pikkuinen joutui ottamaan varaslähdön elämäänsä. Mutta mikä parasta, kaikki on ollut oikein hyvin alusta lähtien. Sisukas neiti siis.

Meillä olisi nyt odotusta jäljellä 74 päivää. Vaimo tosin on sitä mieltä, että joku 60 riittäisi aivan mainiosti ja Teelusikka saisi syntyä vaikkapa jo heinäkuun puolella. (Isi on eri mieltä, sillä isillä on vielä ultimateturnaus heinäkuun vikana viikonloppuna, jonne isi kovasti haluaisi vielä päästä.)

Huomenna onkin sitten jännä päivä, kun perhevalmennukset alkaa. Heti mennään itse asiaan, sillä ensimmäisenä on vuorossa synnytysvalmennus. Saas nähdä, miten siellä pärjätään. Ihan innolla odotan kyllä näitä touhuja. Pääsee kuulemaan muidenkin raskaustunnelmia vähän isommassa porukassa. Toivottavasti muut pariskunnat on mukavaa sakkia.

Kirjoitellaan huomenna sitten lisää, mutta tähän loppuun pitää vielä pistää kuva kauan metsästetystä vaatteesta, jonka vaimo lopultakin oli kirpparilta vitosella löytänyt. Hyvät naiset ja herrat: nallepuku!

vähänxöpö!

 iPhone: VIIKKO 29, PÄIVÄ 3

Vauvasi maistaa jo eri makuja.

Nice. Nyt on varmaan sitten kivaa lillua samassa vedessä, johon itse pissaa...

TJ 100

Armeijatermein "huomenna paukkuu sataset". Eli tänään on tasan 100 päivää laskettuun aikaan. :) Sehän on käytännössä ihan nurkan takana, sen verran nopeasti on nämä ensimmäiset 180 päivää menneet. Vaimonkin äitiysloman alkuun on enää pari kuukautta.

Uusi suosikki"ruokakin" on löytynyt. Tabasco on jäänyt, greipit ovat jääneet, nyt syödään purkkaa! Ja paljon syödäänkin. Mistä näitä mielihaluja oikein tulee? Saa nähdä, mitä ensi viikolla halutaan.

Eilen tulikin jo kerrottua olennaiset kuulumisista, joten pistetään tähän kirjoitukseen pari kuvaa tekstin sijasta.

aloitetaan uudella masukuvalla: 25+5

vaunulelu ja body Ideapark-reissulta

body Teelusikalle, mammapaita äidille. Ideaparkista nämäkin

iPhone: VIIKKO 25, PÄIVÄ 5

Vauvallasi on vielä yllin kyllin tilaa liikkua.

Jaa. Aika huonosti se sitä tilaa sitten hyödyntää, kun koko ajan pitää potkia äidin sisuskaluja tai masun pintaa. :D

Aamupahoinvointia, Tabascoa ja esitietolomakkeita

Suosio nousussa

Tänään alkaa seitsemäs raskausviikko, ja sen kunniaksi todettakoon, että vaimolla on alkanut esiintyä aamupahoinvointia. Oksentelua ei sentään vielä ole ollut, mutta kuulemma aamupala ei maistu (vaan lähinnä ällöttää) ja aamupäivisin olo on varsin etova.

Ensimmäinen outo mielihalukin on myös nähnyt päivänvalon. Vaimo syö Tabascoa. Pelkiltään. Ja usein. Eilen illalla kuulemma mahassa alkoi jo vähän tuntua siltä, että Tabascoa on tainnut tulla syötyä hieman liikaakin. Pitäisiköhän purkki jo pistää piiloon...Kaupasta tarttui mukaan myös purkillinen cocktail-kurkkuja. Ei meillä ennen ole sellaisia syöty.
 

Suosio laskussa

Mielihaluja ei siis ole vielä suuresti esiintynyt, mutta päinvastaista tapahtuu. Eli siis sellainen, mikä maistui ennen, ei maistu enää. Viimeisimpänä (ja TODELLA merkittävänä) asiana tälle listalle liittyi cappuccino. Mainittakoon, että vaimoni rakastaa cappuccinoa ja osti tuossa vajaa kuukausi sitten meille Dolce Gusto -keittimen saadakseen kyseistä kahvijuomaa myös kotona. Ja tietysti myös kaapit täyteen cappuccino-kapseleita. Suhteellisen lyhyellä päiväyksellä, totta kai. Ja suklaasta ei muuten saa meillä enää edes puhua.

Neuvolan esitietolomakkeet saapuivat eilen, ja täytyy kyllä sanoa, että olin himpun verran pettynyt. Ruokailutottumukset ja alkoholinkäyttö. Siinäkö ne kaksi tärkeintä asiaa, mitä tulevalta isältä voidaan kysyä? Ja voin muuten varmuudella sanoa, että tuon kyseisen alkoholinkäyttö -kyselyn mukaan vähintään joka toisella suomalaisella on varmasti alkoholiongelma. Itsekin pääsin kahdeksalla pisteelläni "keltaiselle vyöhykkeelle", eli minun olisi syytä "pysähtyä tarkkailemaan alkoholinkäyttöäni". Ilmeisesti se on suurikin ongelma, jos kerran tai kaksi kuussa vetäisee kännin päälle jätkäporukassa. Mutta tulipahan nyt kyselyt sitten täytettyä. Vaimo sai alkoholitestistä muuten yhden pisteen, joten voitaneen todeta, että ainakin on oikea ihminen raskaana meidän taloudessa.

Joulukin on päässyt ihan vaivihkaa hiipimään ihan ovelle. Äsken kolisi taas kasa kortteja postiluukusta ja vihdoinkin allekirjoittaneellekin tuli mieleen, että se olisi sitten laitettava kinkkukin huomenna uuniin. Blogin ajattelin rauhoittaa joulun pyhien ajaksi, joten katsellaan välipäivinä, jos olisi jotain kirjoitettavaa. Tähän loppuun vielä asiaan sopiva joululaulu YouTubesta ja iPhonen Päivän info. Oikein rauhaisaa joulua kaikille. Varsinkin blogin molemmille lukijoille. :)

 

 iPhone: VIIKKO 6

Vauvan sydän alkaa sykkiä.

Saattaapi olla totta. Jokainen lähde on väittänyt ensimmäisen sydämenlyönnin tapahtuvan hieman eri päivinä, joten tänäänkin saattaa aivan hyvin olla se päivä, kun pieni sydän lyö ekaa kertaa. Joten ei se väärin ole, jos tänäänkin pistää edellisen postauksen videon pyörimään. :)

Heartbeat

Tänään pitäisi sitten pienen sydämen lyödä ensimmäiset lyöntinsä. On melko uskomaton ajatus, että vain kolme ja puoli viikkoa sitten vauvasta ei ollut olemassa vielä muuta kuin erillään olevat siittiö ja munasolu ja jo nyt sillä on oma, verta pumppaava sydän ja kymmeniä tuhansia soluja, joista jokaisella on oma monimutkainen tehtävänsä. Kyllä luonto on ihmeellinen.

Viikonloppu oli ja meni. Allekirjoittanut poikkesi pk-seudulla avaamassa sarjakauden ja vaimo kestitsi kavereitaan meillä kotona. Eilen oli neljäs adventtisunnuntai ja vielä viimeiseksi varmistukseksi ennen neuvolaan soittamista tehtiin vielä viimeinen hyllyssä lojunut raskaustesti. Clearbluen digitaalin tulos oli odotettu, eli vaimon sanoin "pulla on uunissa" ja hedelmöityksestä on kulunut yli kolme viikkoa. Raskausviikkoja on siis tämän oudon laskutavan mukaisesti yli viisi. Testin jälkeen suunnattiin lähikirkkoon kuuntelemaan kauneimpia joululauluja. Itse olisin mieluummin viettänyt illan kotona sohvalla maaten, mutta parempi puolisko sai houkuteltua mukaan käyttämällä perusteluna muun muassa sitä, että vauvan on hyvä päästä nauttimaan hengellistä sielunravintoa. Mutta eihän se rääpäle vielä edes kuule mitään! Ihan rentouttavaa kirkossa käynti kuitenkin oli. Paikalla oli paljon pieniä lapsia, joita katsellessa tuli useampaan otteeseen väistämättä mieleen ajatus siitä, että ensi jouluna meitäkin on kolme. Väkisinkin hymyilytti, vaikka meidän takana "istunut" parivuotias taisikin hajusta päätellen laskea housuunsa melko tukevan lastin sitä itseään...

Tänään oli sitten aika soittaa neuvolaan. Pyhien vuoksi ensimmäinen käynti siirtyy ensi vuoden puolelle, maanantaiksi 9. tammikuuta eli niihin aikoihin, kuin vauvan pitäisi alkaa jo liikkua. Etukäteen posti kuulemma tuo kotiin joitakin kyselylomakkeita, jotka pitänee sitten täytellä ennen ensivisiittiä. Tätä(kään) en oikein malttaisi odottaa. Jos minä nimittäin jostain pidän, niin kyselylomakkeista. Melko outo mielihalu, mutta olen aina tykännyt pistää rastia ruutuun ja vastailla erilaisiin gallupeihin. God knows why. Tuolla raskaalla osapuolella sen sijaan outoja mielihaluja ei ole vielä esiintynyt, että niitä sitten odotellessa.

Seuraavaa postausta kirjoittelen varmaankin sitten, kun saadaan nuo kyselylomakkeet kotiin, mutta tähän loppuun vielä otsikon mukainen video: Enrique Iglesias feat. Nicole Scherzinger - Heartbeat.

PS. Ajattelin alkaa tästä eteenpäin lisätä postauksien päätteeksi iPhonen Odotukseni -sovelluksen "päivän vinkin" ja kommentoida sitä jotenkin. Joten tästä lähtee:

iPhone: VIIKKO 5, PÄIVÄ 4
Herkimmät raskaustestit havaitsevat raskauden jo 6-8 päivää hedelmöittymisestä.

Melko jäätävä "vinkki". Jos ihminen on ladannut kyseisen ohjelman ja mennään jo  kuudetta raskausviikkoa, niin tästä tiedosta ei taida enää olla hirveästi apua. :D Edellisinä päivinä vinkit ovat koskeneet lähinnä ruokavaliota ja erilaisten ravintoaineiden tärkeyttä ja näin olleet ainakin jossain määrin hyödyllisiä.