L.A. takana

Laskettu aika oli ja meni. Piti kirjoittaa tämä teksti jo eilen, mutta ilta meni sitten leffojen katseluksi. My week with Marilyn oli hyvä, mutta kyllä Iron Sky oli vielä parempi.

Tänään Telsu on sitten virallisesti yliaikainen. Aika heikko suoritus. Missasi elämänsä ensimmäisen dediksen. Jos sama meno jatkuu pitkään, niin edessä on paljon vaikeuksia. :D

Allekirjoittaneen kesäloma vetelee viimeisiään, maanantaina pitäisi palata töihin. Mutta onneksi vikan lomaviikon kelit on sentään suosineet. Kohta voisi lähteä heittämään vähän frisbeegolfia. Pistetään kuitenkin pari kuvaa vielä.

40+0

Telsu meni eilisellä lenkillä piiloon

Kuten kuvasta näkyy, masu alkaa olla jo aika alhaalla, eli kyllä siellä lähtötelineissä ollaan. Kun vaan nyt joku viitsisi laukaista sen starttipistoolin. Isi alkaa olla vähän malttamaton. Joskaan en nyt sentään ihan näin malttamaton ollut eilen:

Kannattaa katsoa myös Mankelin "Suomalainen mies". Siellä lisää samasta aiheesta. :D

iPhone:

No vähän, mutta kaipa Telsu tulee heti kun hän on valmis.
 

Evakossa

No heipä hei taas. :)

Kuten otsikko kertoo, tänäänkin karattiin äidille remonttia pakoon. Äiti on siis muualla huomiseen asti, joten ollaan saatu olla täällä ihan rauhassa kaksistaan. Taas lähdettiin kotoa seiskan maissa, syötiin täällä aamupala (tai siis minä söin, vaimo oli taas herännyt itsekseen viideltä ja syönyt jo silloin) ja jatkettiin unia. Toimii tämä näinkin.

Tällä kertaa ajattelin taas laittaa vähän kuvapainotteisemman postauksen, mutta sitä ennen yksi tärkeä kysymys, johon toivon paljon vastauksia: Mitä tulevan isän kannattaa pakata sairaalakassiin? (Erityisesti eväspuoli kiinnostaa. Olen ajatellut lähinnä Saarioisen roiskeläppiä...) Auttakaa miestä mäessä.

synnytysjuomat on jo hommattu. saa nähdä, millaiset tripit näistä lähtee...

Ja sitten niihin muihin kuviin. Paljon kaikenlaista on taas tullut tehtyä ja hommailtua.

yksi valmentamistani tytöistä ompeli vauvalle upean leikki-/hoitoalustan. kiitos, Milla. :) (puput: H&M Home Kids)

pehmolelujen kylvettäminen on hyvää reeniä, vauvaa tosin ei ilmeisesti saa kuivata puristamalla/patterin päällä

Telsu kannusti Tuulin olympiahopealle

tulisit jo...

Lomalla on kiire!

Heipä hei taas, edellisestä postauksesta on vierähtänyt syntisen pitkä aika, mutta miksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että allekirjoittaneella on ollut kiire, eikä niitä lyhykäisiä vapaita hetkiä ole halunnut viettää kone sylissä.

Viime perjantaina pääsin vihdoinkin lomille vaimon seuraksi. Tai no jaa, heti aamusta käänsin nokan kohti Vaasaa, jossa valmensin junioreita ultimaten SM-kisoissa koko viikonlopun. Samalla kävin myös kiertämässä muutaman vähän kauempana olevan frisbeegolfradan. Meidän junnut pääsi muuten SM-finaaliin, joka pelataan syyskuussa. Saas nähdä, pääsenkö silloin koutsaamaan, vai onko jotain muuta tekemistä. :)

Etelä-Pohjanmaata nähtynä Kurikan näkötornista

Vaimo voi paksusti. Mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi lähestymässä, ei ole. Teelusikka mönkii joka päivä ahkerasti ja hieman näyttäisi siltä, että masussa ollaan kyllä laskeuduttu lähtötelineisiin, mutta siinäpä se. Kuulemma kävelylenkeillä tulee välillä yksittäisiä supistuksia, mutta that's it. Onneksi.

"Onneksi" siis siitä syystä, että tänään isimies menee taas. Tällä kertaa vuorossa on oman joukkueen turnaus Porissa, joka kestää sunnuntaihin asti. Samalla tämä reissu on vähän niinkuin "viimeinen irtiotto". Ensi viikosta alkaen rauhoitutaan odottelemaan sitä hetkeä, kun Teelusikka haluaa saapua meille. Eli pieni toive sinne masuun: Ota vielä viikonloppu rauhallisesti, mutta heti maanantaina voit alkaa ryömiä kohti maailmaa. :)

Tänne ei siis kuulu oikeastaan mitään. Siksipä ei ole paljoa kirjoiteltukaan. Allekirjoittanut heittelee frisbeetä minkä ehtii, koska siinä touhussa aika kuluu mukavasti. :) Mutta on sitä muutakin saatu tehtyä.

- Alavaraston häkkikomero siivottiin tulevan putkiremontin tieltä
- MINÄ pesin matot! (Yleensä vaimo on hoitanut homman, mutta nyt on maha tiellä. :D )
- Pakkaseen ollaan tehty ruokaa ja vierasvaraa
- Sairaalakassi on vihdoinkin aika lailla pakattu
- ym. ym.

Eli taas kerran voidaan todeta, että kaikki alkaa olla valmiina. Ensi viikolla on neuvola ja sitten Telsu sais jo tulla! (Saatoinkin jo sanoa sen tuossa aikaisemmin.) :)

frisbeegolfia, frisbeegolfia, frisbeegolfia

matotkin piti pestä, että Telsu pääsee sitten pulauttelemaan ja kakkimaan puhtaalle alustalle

masu kasvaa, tänään 37+1

iPhone:

 Ei ole muita lapsia, mutta onneksi vauvan isovanhemmat asuu lähellä. 2 viikkoa! (Ja meidän Telsu ei muuten todellakaan paina 3100 grammaa...)

PS. Jättimäiset onnittelut potrasta pojasta H ja A! Varsinkin A:lle iso respect. Onnea onnea onnea! :)

Äitiysloma!

Niinpä. Tänään on vaimon äitiysloman ensimmäinen päivä. Johan se ehtikin rehkiä kolme päivää töissä kesälomansa jälkeen. :)

Mammaloman kunniaksi käytiin tutustumiskäynnillä TAYSissa. Oli muuten melkoisen turha reissu. Kuultiin pitkälti juurikin niitä samoja asioita, mitä oltiin jo perhevalmennuksissa käyty läpi. Synnytyssalissa ei päästy käymään (eikä edes samassa kerroksessa), mutta jotain sentään jäi käteen: tiedänpähän nyt, mille ovelle pitää autolla kaahata sitten kuin H-hetki saapuu. Niin ja saihan siellä sentään suklaatäytekeksejä. Ja vaimo sai purkkaa. (Kuulemma sen takia kannatti jo mennä.) Eli ei se nyt ehkä sittenkään ihan NIIN turha reissu ollut. Tavattiin meidän vanha kaverikin, jota ei oltu nähty vuosiin. On nyt menossa sitten naimisiin ja LA heillä on 16.10. eli tasan kaksi kuukautta meidän jälkeen. Ympäri käydään, yhteen tullaan. :)

En muistanut räpsiä kuvia tuolta TAYS-käynniltä, mutta kerrataanpa vähän muita viimeaikaisia tapahtumia kuvien avulla.

masu mallia 35+0. kyllä se vaan kasvaa.

Ja näin se Teelusikka kieriskeli viime perjantain helteessä. :)
(Kylläpä muuten oudosti kaventui toi video nettiin siirtämällä. Mutta kyllä tuosta vähän selvää saa.)

tiistaina oli harsopyykin vuoro. nyt Telsu saa puhtaita harsoja kuolattavaksi.

kirppareilta löytyy silloin tällöin todellisia helmiä...

...kuten tämä haalari, jonka rinnassa vaimo näki aluksi lukevan "humper". ois aika härski lastenhaalari. :D

 

Noista kuvista taisikin välittyä kaikkein tärkein. Seuraavaksi jäämme odottelemaan ensi maanantain neuvolaa sekä ensi perjantaina alkavaa isin kesälomaa. Mutta sitä ennen luonnollisestikin silmäys iPhoneen. Aurinkoista viikonloppua. :)

iPhone:

Siis joko taas tosiaan viikko on mennyt?!? :-o Huh huh, kuinka aika juoksee. Mutta niin, kohtu on siis korkealla. Vissiinkin. Tähän on aika vaikea keksiä yhtään mitään nasevaa sanottavaa. :D

Neuvola IX

Tärkeimmät asiat ensin: 10 työvuoroa jäljellä kesä/isyyslomiin! \o/

Ja asiaan. Tänään käytiin taas neuvolassa mittailtavana, joten käydäänpä nopeasti vähän tuloksia läpi.

Hemoglobiini oli noussut 128:aan (viimeksi 114), joten ilmeisesti joka toinen päivä otettu rauta toimii. Hyvä hyvä. Vaimon verenpaine on pysynyt tappavan tasaisesti samoissa arvoissa koko raskauden, tällä kertaa kone näytti 120/66 (ekassa neuvolassa 122/68). Paino oli noussut edelliskäynnistä 280g/vko, mikä kuulemma on ihan terve tahti. Viimeksihän sama luku oli vain 74g/viikko, mutta nyt tälle kolmen viikon ajanjaksolle osui sekä juhannus että allekirjoittaneen synttärikahvittelut, joten ei ihme, jos paino on vähän noussut. Itselläkin puhutaan varmaan suunnilleen samoista lukemista...

Sydän kuului taas vahvana. Itsekin olen sitä jo pystynyt kuuntelemaan masun läpi ilman apuvälineitäkin, mikä on hauskaa. Fundus-mitan kasvu oli hieman tasaantunut, nyt mittaa oli 33cm (viimeksi 32). Eli aletaan pikku hiljaa lähestyä yläkäyrää, vielä toki mennään sen yläpuolella. Mutta ei tuo masu taas tänään niin isolta näyttänyt, tsekatkaa vaikka itse:

33+4

Teelusikka on neuvolatädin mukaan masussa oikein päin, eli nuppi kohti uloskäyntiä. Ilmankos hikat tuntuu kuulemma aina vaan alavatsassa. Jalat ja peppu heiluukin sitten tuossa kaikkien näkösällä. Tälläkin hetkellä. Täti arvioi Telsun olevan tällä hetkellä "vähän normaalia pienempi" mutta lisäsi samaan hengenvetoon, että tuskinpa vaimosta mitään nelikiloista olisikaan tulossa. Siro tyttö siis tuloillaan, ihan kuten äitinsä (48cm/2760g) aikoinaan. :)

Tällä kertaa täti jutteli myös allekirjoittaneen kanssa tosi paljon. Lähinnä opiskeluista ja politiikasta(!). Muun muassa eurokriisiä käytiin läpi. :D Niin ja tietysti edellisillan futispettymyksestä. Näytinpä kuvaakin mun maalatusta naamasta ja vaimon maalatusta masusta. Vaimo yritti kyllä hienovaraisesti estellä, mutta huonoin tuloksin.

Myös synnytystavasta jo vähän kyseltiin. Kuulemma siitä puhutaan sitten vasta viimeisellä neuvolalääkärikäynnillä, mutta jo nyt täti sanoi, että vaimo näyttää kyllä "oikein hyvältä synnyttäjältä". Että eiköhän tuolta pieni tyttönen ulos mahdu. Summa summarum: neuvolassa meni oikein kivasti. Ensi kerralla tavataankin taas sijainen, kun meidän vakkaritäti jää lomille ja palaa hommiin vasta elokuun 12. päivä. Arvuuteltiinkin jo, että ehtiiköhän näkemään vaimoa enää yhtenä kappaleena. Kolmanteen ja viimeiseen Rhesus-verikokeeseen tuli käsky mennä parin viikon päästä, minkä lisäksi saatiin lomake Telsun liikkeiden laskentaa varten, jos alkaa jossain vaiheessa liikkeiden vähyys huolestuttaa. Eipä ainakaan toistaiseksi ole sitä ongelmaa ollut.

Kotimatkalla neuvolasta kotiin käytiin vielä ostamassa kesän ekat herneet ja ruokkimassa sorsapesuetta läheisen lammen rannalla.

toiset on jo vauvansa saaneet

Tajusin tänään myös sen, että miksiköhän ihmeessä oon aina kirjoittanut noi iPhonen jutut, kun siitä saa tosiaan otettua kuvakaappauksenkin...Tänään blogi siis siirtyy siltä osin nykyaikaan:

iPhone:

All babies are supposed to look like me - at both ends. - Winston Churchill. Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?

Synttärit sun muuta

Huh huh, kun on taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Tästä syvimmät pahoitteluni. Jotenkin nyt raskaudessa on sellainen vaihe, että mitään uutta ja mullistavaa ei tapahdu. Masu kasvaa tasaisesti ja siinäpä se. Lisäksi näin kesällä sitä viettää usein mieluummin aikaa esimerkiksi frisbeegolfradalla kuin sisällä koneen ääressä.

Mutta koitetaan nyt jotain kuitenkin keksiä. :)

Maanantaina on seuraava neuvola (ja heinäkuu!). Neuvolavisiitit alkaa näköjään tihentyä, eihän edellisestäkään käynnistä ole kuin pari viikkoa. Teelusikka pyörii kuin väkkärä. Varsinkin iltaisin. Männä viikolla saatiin lastenhuoneesta pois tilaa vieneet Ikean PS-kaappi ja vanha telkkari, joten nyt huone alkaa vähitellen näyttää kivalta. Ostettiin Telsulle jo ekat vaipatkin:

voi kuinka noi vaipat on pieniä...

Viime viikon tiistaina lähdettiin muuten vaimon kanssa käymään hääpäivän kunniaksi ihan Helsingissä asti. Vihje muille tuleville isille: se on liian pitkä matka istua autossa tässä vaiheessa...Paluumatkalla piti pysähtyä jaloittelemaan vielä alle 10 kilsan päässä kotoa, kun vaimolle iski supistus. Mutta kyllä se vaimo ihan urheasti sinnitteli, eikä (sillä kertaa) purkanut pahaa oloa allekirjoittaneeseen. Mistä tulikin mieleeni...

Vaimon loma on alkanut. Luulisi, että se on hyvä juttu, mutta minä olen nähnyt tämän niin monta kertaa, että se ei enää yllätä: lomaa odotetaan kuin joulua, mutta sitten kun loma on kestänyt kolme päivää, alkaa turhautuminen. "Mitä mä tekisin?" "Keksi mulle jotain tekemistä." "Miks me ei mennä mihinkään?" Ja arvatkaapa, mihin suuntaan nämä kysymykset yleensä suuntautuvat. Onneksi en ole itse vielä lomalla, mutta sitten se riemu varmasti vasta repeääkin. En minä halua tehdä lomalla mitään erityistä! Kunhan saan käydä heittämässä fribaa ja pari kertaa terassilla. Ja voitte uskoa, ettei tilanne tänä kesänä ole ainakaan tavallista parempi. Sitä lomaahan meinaan riittää...

Allekirjoittaneella oli muuten eilen synttärit. Täytin 20 vuotta. Jo kymmenettä kertaa. Mikähän siinä on, että melkein kaikki sukulaiset halus antaa mulle lahjaksi heidän kustantamansa ruokailun jossain raflassa? En minä omasta mielestäni ole mitenkään alipainoisen tai nälkäisen näköinen ja oloinen. Mutta en valita! Ruoka maistuu aina. :D Paras synttärilahja tuli kuitenkin illalla Italian maajoukkueelta. Niin se Saksa taas jäi jalkoihin. \o/ Vaimo oli hieman vihainen kun tuli (taas) vähän huudettua.

Niin ja tänään heitin muuten frisbeegolfissa hole in onen! Edellinen holari tuli vuonna 2009, eli oli jo vähitellen aikakin. Kertakaikkiaan loistavat pari päivää takana. :)

Loppuun vielä vähän tavallisesta poikkeava masukuva. Pistetään vaikka seuraavaan postaukseen taas perinteisempi malli kera tuoreiden neuvolatulosten. Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)

33+1

iPhone: VIIKKO 33, PÄIVÄ 1

Älä pode syyllisyyttä. Sinulla on oikeus sanoa välillä "ei".

No tämä on huojentavaa kuulla. Minun ei siis tarvitse aina suostua hieromaan vaimon jalkoja/selkää.

Forza Azzurri!

Iltapäivää. Täällä sitä istutaan ja odotellaan illan EM-otteluita. Italian voittoon luotetaan, mutta samalla Espanjan ja Kroatian matsia odotetaan pelolla. En haluaisi millään uskoa hallitsevan mestarin taktikointiin, mutta silti vuoden 2004 biscotton uusiutuminen vähän jännittää...

kaikki valmiina...

 Mutta asiaan. Tänään oli viimeinen perhevalmennus, tällä kertaa aiheenaan vanhemmuus. Paikalle oli meidän lisäksi vaivautunut yksi pariskunta sekä yksi tuleva äiti yksinään. Ehkäpä aurinkoinen sää vaikutti, mene ja tiedä. Itse valmennus ei ihmeitä tarjonnut, vaan aika peruskauraa siellä käytiin läpi. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että molempien meistä pitää muistaa, että isä on lapselle ihan yhtä tärkeä ihminen kuin äitikin.

Kokonaisuutena perhevalmennuksista jäi vähän kaksijakoiset fiilikset. Konkreettiset synnytys- ja imetys-/lastenhoitovalmennuskerrat olivat hyödyllisiä ja niissä oikeasti oppikin jotain, mutta nämä vähemmän konkreettiset vanhemmuus- ja parisuhdereenit olivat kyllä aika hyödyttömiä. Varsinkin seurakunnan parisuhdekoulutus oli sellainen rimanalitus että huh huijaa.

Vaimo on nyt kärsinyt kuivasta yskästä muutaman päivän ja päätti sitten vihdoinkin tänään lähteä työterveyteen. Ja saikkuahan sieltä napsahti. Eli vaimon kesäloma alkoi sitten käytännössä jo tänään. Sunnuntaina olisi ollut viimeinen työpäivä. Onneksi lääkäri antoi lomaa koko viikon, sillä vaikka yskä hellittäisikin, niin on hyvä ettei vaimon tarvitse olla sunnuntaina töissä, kun heillä alkaa kesän alet. Muutenkin työt on stressanneet ajoittain aika pahastikin (ja aiheuttaneet vähän supistuksiakin), niin nytpähän saa sitten keskittyä lomailemaan aina heinäkuulle asti. Ensi kuussa pitäisi tosin vielä kolme päivää käydä pyörähtämässä töissä ennen mammalomaa. :D

Vaimoa on kohdannut yskän ja työstressin lisäksi myös kolmas ikävä vastoinkäyminen. Nimittäin paitojen säännöllinen likaantuminen. Ja arvaatte varmaan, mistä kohtaa paidat likaantuvat. Masusta. Lähes joka päivä paidalta löytyy jokin läikkä tai tahra juuri tuosta navan kohdalta. Olen kyllä koittanut selittää, että mikäs ihme tuo on kun maha osuu aina pöydän laitaan jne. ja kaikki suusta putoava ruoka ja valuva kuola (no okei, ei näin kyllä oikeasti käy) tippuvat suoraan masulle. Maha on vähän niinkuin luonnollinen ruokalappu.

Juhannuskin lähestyy. Allekirjoittanut suuntaa aattona kaverin mökille tuohon parinkymmenen kilometrin päähän juhlistamaan viimeistä lapsetonta jussia vähään aikaan. Vaimo kuulemma ei tee aattona mitään.

Niin ja huomenna on muuten meidän paperihääpäivä. Kaksi vuotta, eikä suotta, masussa vauva, se on totta. :)

Azzurri-rakkauden imeyttäminen käynnissä

cucchiaino da tè 31+4

  iPhone: VIIKKO 31, PÄIVÄ 4

Supistaako? Kehosi valmistautuu synnyttämään.

Ajoittain on vähän supistellut, mutta ei mitään sen suurempaa. Eiköhän loma vähennä näitä vähiäkin suppareita.

Synnytysvalmennus

Eilen oltiin sitten ensimmäisessä perhevalmennuksessa, jonka aiheena ei ollut enempää eikä vähempää kuin itse synnytys.

Meillä oli valmennuksessa oikein hauskaa. Vaimo kikatti mahdollisimman hiljaa useampaan otteeseen, kun naurusta ei meinannut tulla loppua. Tässä valmennuksen hauskimpien hetkien TOP3:

1. Nenä poskella

Koulutusta pitänyt kätilö (eli meidän oma neuvolatäti) kuvaili vastasyntyneitä melko värikkäin sanakääntein. "Lapsen pää muotoutuu synnytyksen aikana, joten ei pidä pelästyä, jos lapsella on vähän pitkulainen pää. Tai erilaisia pahkoja päässä. Tai vaikka nenä poskella, on niitäkin nähty."

2. Sulle peräruiske, mulle pullaa

Tyyliin toisella powerpoint-kalvolla kerrottiin synnytyksen alkuhetkistä, muun muassa peräruiskeesta (josta kuullessaan vaimo tuuletti ja totesi "Jes!"). Ja heti seuraavalla kalvolla olikin jo aika kertoa seuraavaksi tärkein asia, eli TAYSin kahvilan aukioloajat. Oli sitten ihan pakko todeta vaimolle, että "sulle peräruiske, mulle pullaa". Vaikka eihän se nyt ihan niin mene. Saahan tuo vaimokin siellä synnärillä herkutella sokeriliuoksellakin (suoraan suoneen) jos oikein nälkä alkaa heikottaa...


3. Tukihenkilössä roikkuminen + muut synnytyskuvat

Meille näytettiin myös kuvia synnytyksestä. Kuvat vaikuttivat erittäin lavastetuilta ja ne taisivat olla peräisin viime vuosituhannelta. Päätellen esimerkiksi siitä autonkokoisesta ja -hintaisesta Hewlett-Packardin ctg-laitteesta...Osa synnytysasennoista oli vaan sellaisia, ettei niitä voinut katsoa nauramatta.

tähän väliin masu mallia 29+5, ettei ole pelkkää tekstiä koko postaus :)

En sitten tiedä, ollaanko me ahmittu jotenkin poikkeuksellisen paljon tietoa jo etukäteen vai oliko osa paikallaolijoista vaan ihan kuutamolla. Osa kuvitteli saavansa epiduraalin vielä ponnistusvaiheessakin ja joillekin oli epäselvää, mitä termi "tarjontavirhe" tarkoittaa. (Vaikka oltiin jo viisi minuuttia niistä puhuttu...) Meille ainoa uusi asia oli se, että synnytys lasketaan alkaneeksi siitä hetkestä kun supparit tulee säännöllisesti 10 minuutin välein.

Paikalla oli myös yksi ärsyttävä tuleva äiti, joka oli niin aggressiivisen oloinen luonne, että huh huh. Kuulemma tulevat kätilöt saavat turpaan useasti, muun muassa jos he harkitsevat episiotomiaa tai koskevat häneen imetystä opetellessa. Pitkä lista synnytystoiveitakin löytyy. Ja voi v***u sitäkin, jos joutuu ottamaan lävistykset pois synnytykseen lähtiessä! Täytyy ens kerralla muistaa istua mahdollisimman kauas kyseisestä henkilöstä.

Mutta kaiken kaikkiaan valmennuksessa oli ihan kivaa ja oli siellä käymisestä varmasti hyötyäkin. Muutamat huhut katkesivat ja asiat selkenivät huomattavasti. Jotenkin synnytys näyttäytyy nyt aikaisempaa konkreettisempana tapahtumana.

iPhone: VIIKKO 29, PÄIVÄ 5

Äitiysloma lähestyy!

Juu, niin tekee. Vähän yli kuukausi vielä, mutta onneksi vaimon kesäloma alkaa jo juhannuksesta. Tai noh, onneksi ja onneksi. Se on ollut nyt aika känkkäränkkä viime aikoina...

PS. Teelusikalla on selkeä rytmi. Illalla ja aamulla jumpataan puoli tuntia, minkä lisäksi johonkin aikaan päivästä pyöritään hieman. Muuten nukutaan. Tulee isäänsä.

Back to normal

Otsikon mukaisesti nyt ollaan palattu monella tapaa normaaleille raiteille.

Aloitetaan sokerirasituksesta.

Kotitestaus on nyt loppu. Pari kertaa arvo nousi kymmenyksen tai pari liian korkealle, mutta pääosin pysyttiin sallituissa rajoissa, useimmiten selvästi. Suurempia ongelmia tuli ennemminkin siitä, että vaimo stressasi aika reilusti testauksesta yrittäessään pitää arvot matalalla. Onneksi mittaukset on nyt ohi.

Torstaina oli myös aika käydä neuvolassa. Vaimon paino oli noussut noin 135g/vko, eli kiloja on nyt kertynyt raskauden alusta lähtien noin 3,5kg, josta vauva itsessään alkaa lähennellä kilon rajaa. Viime kerralla yläkäyrän yli pompsahtanut fundus-mittakin taantui normaaleille käyrille kasvettuaan kuukaudessa naurettavan yhden sentin (tosin vaimo kertoi Teelusikan painautuneen kiltisti selkärankaan mittaushetkellä). :)

Teelusikka sai päättyvällä viikolla myös vihdoinkin lipaston omille vaatteilleen. Kuten kuvasta näkyy, lipastoon ei paljon tilaa jäänyt vaimon järjestelyn jälkeen.

täyttö käynnissä

melkein kaikki jo tungettu paikoilleen

Lipaston päälle ostettiin myös hoitoalusta. Uutena! Eipä ole Teelusikka paljon muita tavaroita uutena tai ainakaan normaalihintaisena saanut. :D Lipastokin ostettiin huuto.netistä...

Mitäpä muuta? Vaimon maha kasvaa ja purkka maistuu. :) Pistetään loppuun vielä keskiviikkoinen masukuva.

masu 27+6 sekä isin ostama äitienpäivä-gerbera

iPhone: VIIKKO 28, PÄIVÄ 3

Näetkö kummallisia unia? Se on ihan tavallista.

Ei ole kuulemma kummallisia unia näkynyt. Tai ainakaan tavallista kummallisempia. Masun värinä tuntuu unen läpi ajoittain. Telsu on kova tyttö jumppaamaan. :)

PS. Mitaliputki jatkuu. Tänään sekajoukkueiden SM-hopeaa ultimatessa. :) 

PPS. Oltiin katsomassa euroviisuja eilen kunnon screenilta. Ruotsin huikean viisuvoiton kunniaksi vielä kerran: Loreen ja Euphoria! \o/

 

TJ 100

Armeijatermein "huomenna paukkuu sataset". Eli tänään on tasan 100 päivää laskettuun aikaan. :) Sehän on käytännössä ihan nurkan takana, sen verran nopeasti on nämä ensimmäiset 180 päivää menneet. Vaimonkin äitiysloman alkuun on enää pari kuukautta.

Uusi suosikki"ruokakin" on löytynyt. Tabasco on jäänyt, greipit ovat jääneet, nyt syödään purkkaa! Ja paljon syödäänkin. Mistä näitä mielihaluja oikein tulee? Saa nähdä, mitä ensi viikolla halutaan.

Eilen tulikin jo kerrottua olennaiset kuulumisista, joten pistetään tähän kirjoitukseen pari kuvaa tekstin sijasta.

aloitetaan uudella masukuvalla: 25+5

vaunulelu ja body Ideapark-reissulta

body Teelusikalle, mammapaita äidille. Ideaparkista nämäkin

iPhone: VIIKKO 25, PÄIVÄ 5

Vauvallasi on vielä yllin kyllin tilaa liikkua.

Jaa. Aika huonosti se sitä tilaa sitten hyödyntää, kun koko ajan pitää potkia äidin sisuskaluja tai masun pintaa. :D

Toukokuu!

Dodii, nyt se on jo täällä. Melkein-kesä. :D

Wappu oli ja meni. En jaksanut lähteä minnekään töiden jälkeen, vaan kutsuttiin pari kaveria kylään ja naposteltiin sipsejä ja juotiin pari siideriä. Tai siis minä join.

Nyt on taas ollut aika pitkä tauko kirjoittelussa, eikä hommat ainakaan helpota, sillä edessä on todella tiukka pariviikkoinen. 18.-20.5. pelataan Espoossa isot opiskelijakisat, joissa osallistun ultimateen ja frisbeegolfiin, minkä lisäksi valmennan koulumme naisten ultimatejengiä. Eli siihen asti päällä on aika pirun tiukka reeniohjelma. Onneksi nyt eletään tätä keskiraskautta, jossa ei tapahdu juurikaan mitään. ;)

Kesäkuussa onkin sitten varmasti kirjoiteltavaa, kun meillä alkaa perhevalmennukset. Synnytysvalmennus, vanhemmuusvalmennus, parisuhdevalmennus sekä imetys- ja lastenhoitovalmennus. Kyllä isiä nyt koulutetaan oikein urakalla.

Vaikka nyt onkin muuten ollut hilijaista, niin hankintoja on tehty. Isoimpana varmaankin pitää mainita uusi auto. Ihanan äreä Citroën C4 VTR 2.0 sai lähteä ja tilalle tuli todellinen perheauto: Peugeotin 307 SW farmari. Tosi kiva auto, mutta ei tuo kyllä lähde valoista kuin hauki rannasta tai kiihdy ohituksiin ihan niinkuin edeltäjänsä. Mutta kuluttaapahan vähemmän bensaa ja on rekisteröity peräti seitsemälle(!) jos tässä vaikka iskee joku suurperhe-intoilu päälle. :D

perheauto

Vauva sai myös oman moottoroidun "kulkupelin", kun vaimo huusi nettihuutokaupasta Gracon keinusitterin. Vehkeestä löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä uuden auton kanssa: kuusi vaihdetta, soitin, mukiteline, säädettävä selkänoja jne. jne. Pistettiin meidän "esikoinen" testaamaan laitetta:

koeajo

Muuten elämä rullaa mallillaan. Vaimo pärjäilee ison masunsa kanssa oikein hyvin. Eilen vapun kunniaksi julkaistiin odotus facebookissa meidän kavereille. Allekirjoittanut odottaa gradupalautetta ja heittelee fribaa minkä ehtii. Tänään olisi yksi tenttikin, mutta puoli vuotta jonotettu suu- ja leukapoliklinikka-aika menee kyllä tentin edelle. Ensi keskiviikkona sitten uusintaan.

Uuden masukuvan myötä oikein ihanaa toukokuuta kaikille!

24+6

iPhone: VIIKKO 24, PÄIVÄ 6

Yönärästystä voi lievittää kohottamalla yläpäätäsi tyynyillä.

Ei täällä ketään närästä! :) 

-2,5kg

Neljässä päivässä!

Kyllä. Tiukka karppaus on auttanut. Which is nice. Gradukin eteni viikon aikana ihan mukavasti. Tänään oli kyllä dieetti koetuksella, kun anoppilan pääsiäisaterialla joutui tyytymään loheen, juustoon ja kasviksiin muiden herkutellessa ihanalla perunamuusilla, suklaamunilla, Carte D'or -jäätelöllä ja mangojuustokakulla. Mutta nyt kotiin päästyä voi ainakin olla ylpeä itsestään. Kestin houkutukset. Hyvä minä! \o/

Tänään otettiin pari kuvaa tuosta perheen kasvavasta masusta (eilen alkaneen 22. raskausviikon kunniaksi). Onhan toisen mahan pakko kasvaa, kun toinen pienenee. On se vaan ihanaa ja ihmeellistä huomata meidän pikkuisen kasvavan äitinsä masussa täydellä tohinalla. :)

Tuli myös tässä muutama päivä sitten käytyä läpi ja luetteloitua vauvan tämänhetkinen vaatevarastokin. Kyllä noita kuteita vaan alkaa olla aika kasa:

Alaosat
3 x 50cm - 6 x 56cm - 14 x 62cm - 6 x 68cm - 4 x 74cm - 1 x 80cm

Yläosat
1 x 50cm - 8 x 56cm - 16 x 62cm - 7 x 68cm - 2 x 74cm - 3 x 80cm

Yöpuvut
2 x 44cm (varmaan kyllä 50..) - 1 x 56cm - 5 x 62cm - 1 x 68cm

Muut vaatteet
4x trikoohattu, 1x toppahaalari, 2x talvihattu, kauluri, toppatumput, villa-asu 

Tuota listaa katsellessa alkaa kyllä rehellisesti sanottuna tuntua siltä, että äitiyspakkaus alkaa käydä tarpeettomaksi. Itse olen ollut (ja olen kyllä vieläkin) sitä mieltä, että pakkaus on parempi vaihtoehto kuin se 140e, mutta vaimo on vähän eri mieltä. Tosin vaimo on aika yksin ajatuksensa kanssa. Kaikkien ulkopuolisten mielestä kannattaa ehdottomasti valita äitiyspakkaus.

Huomenna mennään pistämään vaunut tilaukseen. Tai tietysti jos liikkeessä sattuu olemaan jotkut kivan väriset, niin voidaan ostaa suoraan poiskin, mutta ollaan (tai siis vaimo on) päätetty, että hankitaan juuri sellaiset kuin halutaan, eli jos kaupasta ei löydy, niin tilataan haluamamme vaunut tehtaalta liikkeeseen. Huomenna siis tiedossa jännä päivä. Kai se väri pitäisi lyödä lukkoon...

iPhone: VIIKKO 21, PÄIVÄ 1

Jos et ole naimisissa lapsen isän kanssa, isyys pitää tunnustaa syntymän jälkeen.

Naimisissa ollaan, joten no worries tämän asian suhteen. :)

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

MeLLakka!

Oltiin eilen osallisena pahimmassa joukkomellakassa, mitä minä olen nähnyt. Pirkkalassa oli MLL:n lastentarvikekirppis ja voi tsiisus sitä porukan määrää. Olis pitänyt ottaa kuva siitä jonosta. Me tultiin paikalle noin 20 minuuttia ennen ovien aukeamista ja meitä ennen paikalla oli vaan joku kymmenisen ihmistä. Varttia myöhemmin porukkaa oli satoja. Oikeesti. Jono tais olla joku 200m. Ja kun ovet aukes, tuli mieleen Heyselin stadiontragedia. Pelotti niin pirusti lähteä vapaaehtoisesti sinne niiden hullujen äitien keskelle. Mutta sieltä selvittiin. Annoin vaimolle taskurahaksi kaksikymppisen, ja ihan hyvin tuo sen käytti. Alla olevassa kuvassa päivän ostokset. Ja vielä jäi 1,50e käyttämättäkin. :)

vaatteet 50snt/kpl, käyttämätön imetystyyny 5e, vauvakirja 5e, alusta 2e

Kuvasta puuttuvat vielä yhdet parin euron mamma-caprit. Vaimolla on kyllä hyvä periaate: yksikään käytetty body ei saa maksaa euroa. Aika monet kivatkin bodyt/potkarit on jääneet ostamatta hinnan oltua 1-1,50e. Hyvä, että meistä toinen osaa säästää...Ehkä päivän paras löytö oli kuitenkin tuo vauvakirja. Ollaan sitä kaupoissa katseltu, mutta kun hinta on ollut 20-35e, niin on todellakin jäänyt hyllyyn. Nyt sitten löytyi vitosella vastaava. Ja vieläpä ihan käyttämätön. :D

Huomenna on sitten kolmannen neuvolakäynnin aika. Vähän huonolle päivälle (ja ennenkaikkea huonolle ajalle, 09:30!) tuli aika saatua, koska allekirjoittaneellahan on tänään työpaikan vuosijuhlat, joista voi hyvällä säkällä (jos meidät valitaan vuoden toimipaikaksi) tulla melko kosteatkin. Täytyy vissiin vähän painaa jarrua illan aikana, ettei tarvi huomenna hönkiä neuvolatätiä vihreäksi. Vaimo tosin sanoi, että ei ota mua mukaan, jos hirveästi haiskahdan vanhalle viinalle.

Tyttö-fiilis on muuten allekirjoittaneella vähän laantunut viime päivinä. Vauva potkii kuin Jean-Claude Van Damme. Ei kai yksikään tyttö voi olla noin vallaton luonne. Ja tuo mahakin näyttää kasvavan aika suoraan eteenpäin...

iltamasua viikolla 19+1

iPhone: VIIKKO 19, PÄIVÄ 3

Työnnä tyyny vatsan ja polvien alle, niin saat nukuttua paremmin.

Tarpeeton neuvo. Vaimo on aina tarvinnut jotakin polviensa väliin saadakseen unta. :)

Kotisairaala

Meillä ollaan nyt sitten oikein porukalla sairaana. Oma flunssa jatkuu, vaikka pelireissun sainkin hoidettua suhteellisen kunnialla alta pois, ja nyt olen sitten tartuttanut tuon paremmankin puoliskon. :/ Yöt on hankalia, kun makuuasennossa tuntuu oireet aina pahenevan, varsinkin vaimolla, joka ei saa edes ottaa mitään yskänlääkettä. Mutta yllättävän hyvällä tuulella ollaan, vaikka tietysti tämä lenssu osui perinteisesti vaimon lomaviikolle. Se sairastaa aina lomallansa...

Mutta paistaa se päivä nenäliinakasaankin, nimittäin yksi meistä tuntuu voivan oikein paksusti. Mahassa asuvalla kaverilla menee lujaa. Varsinkin vaimon käytyä makuulle alkaa yleensä melkoinen jumppaaminen, joka tuntuu välillä masun päällekin varsin selkeästi. Harmillista kyllä, Teelusikka harrastaa liikuntaansa yleensä silloin, kun isi on jossain muualla. Kuten Virossa, kaupassa tai vaikka vessassa. Heti kun isin käsi tulee masulle, liikkuminen loppuu kuin seinään. Ehkä vauva vain möykkää ikäväänsä. Missä isi on? Haluan isin! Tai ainakin näin on mukava ajatella asian olevan. :)

Kävin tosiaan viikonloppuna joukkueen kanssa Tallinnassa pelireissulla. Ja kappas vain, siellähän oli eräällä järjestävän seuran jäsenellä Hartanin Topline S -vaunut kentän reunalla. Kävin sitten kysäisemässä kyseisten vaunujen hintaa etelänaapurissa, ja kuten arvata saattaa, halvathan ne oli olleet. Oli ostanut ne tallinnalaisesta Beebimaailm -liikestä hintaan 580e. Eli vaatimattomat 219e halvemmalla kuin mitä noi Tampereella maksaa. Täytyypä tosissaan alkaa pohtimaan vaihtoehtoa, että kävisi Tallinnassa kesällä hakemassa vaunullisen halpaa juotavaa...

Olen muuten näköjään saanut pari tunnustusta muilta blogisteilta. Kiitos H (9 kuukautta miehen silmin) ja angel86 (Pikku pallero). :) Vastaan tunnustukseen seuraavalla kerralla, nyt täytyy taas niistää...Mutta sitä ennen vielä uusi masukuva:

18+4

iPhone: VIIKKO 18, PÄIVÄ 4

Tuntuuko, kuin mahassa kuplisi? Se voi olla vauvasi!

Juu, kyllä kuplii ja lujaa kupliikin. Siellä se toukka möngertää. :)  

Houston, meillä on masu!

Kyllä vain, nyt se alkaa näkyä. Vaimon masua on jo kommentoitu töissä ja anoppikin sanoi viikonloppuna, että mahaa alkaa olla. Ei sitä vieläkään mitenkään paljoa ole, eikä sitä tuntemattomat varmasti vielä vauvamasuksi arvaa, mutta sitä se on!

15+5

Masu on myös alkanut saada peitokseen mammavaatteita. Viereisessä kuvassa esiintyvät masun lisäksi kirpparilta löydetyt Mamaliciouksen äitiysfarkut, jotka kuulemma viiden euron hintaisena olivat todellinen löytö, ainakin mikäli vaimoa (ja varmistukseksi myös internetiä) on uskominen.

Minusta äitiysvaatteet ovat hauskoja. Niillä voi kertoa kaikille suoraan "Kyllä, olen raskaana", eikä kenenkään tarvitse tuijotella tulevaa äitiä ja miettiä "Wow, kylläpä Maijakin on pulskistunut.". Lisäksi kuuleman mukaan kyseiset tuotteet ovat erittäin mukavia käyttää. Kuten eräs raskaana oleva koulukaverini totesi: "Hei, farkut jotka ei purista! En todellakaan luovu näistä synnytyksen jälkeenkään.". Myös vaimo pitää mammahousuistaan. Niissä on masulla tilaa kasvaa.

Oikea masu väärissä kehyksissä

Ja ai niin. Hormonisoppa on alkanut kiehua. Vaimo esimerkiksi valittaa tämänkin kirjoituksen kuvista. Ei siksi, että niiden sisällössä olisi vikaa (tai noh, vähän siksikin), vaan siksi, että niissä on eri väriset reunat. Vaimon mukaan kaikkien blogin kuvien pitäisi olla samalla tavalla muokatut sekä samassa kohtaa kirjoituksia. Miten niin perfektionisti. Mutta tästäkin meinattiin saada riita aikaiseksi. Joku ei vaan meinaa millään ymmärtää, kenen blogi tämä on. :D



Mutta muuten meillä jaksellaan ihan hyvin. Vaimo syö edelleen paljon, doppleria kaivellaan esiin pari kertaa viikossa (tosin sydänäänien kuuntelu alkaa olemaan melko vaikeaa pikkukaverin pyöriessä ja potkiessa anturia) ja uni maittaa. Sekä isille että äidille.

Ja hei, ylihuomenna on jo maaliskuu. Kevät tulee. :)

iPhone: VIIKKO 15 PÄIVÄ 5

Pian voisi jo ultrassa erottaa, onko vauvasi poika vai tyttö!

Jesh! Ollaan heti alusta alkaen oltu sitä mieltä, että sukupuoli selvitetään heti kun (/jos) mahdollista. Vaimo toivoo tietysti tyttöä, mutta itselläni fiilikset vaihtelevat päivittäin. Ehkä tyttö olisi kivempi...Tai ehkä sittenkin poika...

Vaunuostoksilla

Olemme melko lailla heti raskauden varmistuttua alkaneet ajatella vaunujen hankintaa. Vaunut ovat todennäköisesti tässä projektissa se suurin ja tärkein hankinta itse vauvan jälkeen, joten valinnan olisi hyvä olla onnistunut ja hyvin valmisteltu.

Ensimmäinen huomio vaunuista: ne ovat prkleen kalliita. Uutena ostettuna hinnat näyttävät pyörivän lähempänä 1000 euroa kuin viittäsataa. Käytettyinäkin laadukkaista vaunuista saa pulittaa helposti tuon 500e...Eli melko suuria eroja hinnasta löytyy. Käytettyjen vaunujen puolesta puhuu tietystikin hinta, kun taas ostaessa uudet vaunut saat juuri sellaiset kuin haluat ja täyden takuun kaupan päälle. Pari viikkoa on nyt katseltu netistä käytettyjä vaunuja, ja vaikka potentiaalisia ehdokkaita onkin löytynyt, ei mitään täydellistä helmeä ole silmiin osunut. Tänään kävimme sitten Vauvatalo Johannassa tarkastelemassa liikkeestä löytyvää valikoimaa ja pikkuhiljaa alkaa kyllä tuntua siltä, että taidamme kallistua uusien vaunujen suuntaan, hinnasta huolimatta.

Hartan Topline S - 799e

Vaunukaupan tädin mukaan "Sitten ollaan jo pitkällä, jos väriä mietitään.". Ei muuten pidä paikkaansa. Meistä toiselle väri on ollut ensisijainen valintakriteeri. Arvatkaa kaksi kertaa kummalle. (Itse katsoin esimerkiksi noista kuvan vaunuista ensimmäisenä kääntyviä etupyöriä ja heittoaisaa, vaimo katsoi vaunuihin tehtyjä helmikirjailuja...) Vaimo siis haluaisi valkoiset vaunut. Valkoinen on minustakin kiva väri, mutta Suomen ilmastossa ei ehkä sittenkään se kaikkein käytännöllisin valinta. Lopulta kokosimme tuollaisen kuvan mukaisen kompromissin, mutta kuulemma Hartanin vaunuissa tuollainen "modaaminen" ei oikein onnistu, koska vaunut tulevat kantokoppineen aina kokonaisuuksina. Emmaljungalla ja Teutonialla miksaaminen onnistuu kuulemma helpommin. Harmi vaan, että ne on vielä noita Hartaneitakin kalliimpia. :/ Mutta otettiin nyt kuitenkin kaupasta mukaan molempien esitteet.

"On mistä valita, sata vaunua listalla..."

Niin ja iloisten asioiden sekaan vähän huonompiakin uutisia. Kela muisti allekirjoittanutta eilen kirjeellä, jossa perittiin vuoden 2010 opintotukia takaisin vaatimattomat 1028e. Nice. Mutta minkäs teet, kun on menneet laskut poskelleen pari vuotta sitten. Maksettavahan ne on, vaikka olisihan se ollut kiva ostaa tuolla rahalla jotain. Esimerkiksi mitkä tahansa lastenvaunut...

Mutta en aio antaa tuonkaan asian pilata päivää. Joka tapauksessa elän elämäni parasta aikaa juuri tässä ja nyt. Oma koti, kaunis ja ihana vaimo ja kaiken huipuksi vielä erittäin toivottu pikkuinen matkalla maailmaan. Ja kunhan kesään mennessä saan gradun pois alta, auton vaihtoon ja nuo Kelan laskut maksettua, niin ensi kesästä tulee paras kesä ikinä. :)

Ja kiitokseksi niille, jotka jaksoivat lukea koko kirjoituksen loppuun asti, tässä palkintona vielä masukuva tältä aamulta. Eipä sitä vielä paljon ole, mutta enemmän kuin viimeksi kuitenkin. :)

Aamumasu mallia 14+1

iPhone: VIIKKO 14 PÄIVÄ 1

Alkaako vatsasi jo näkyä?

Ikävä kyllä alkaa, mutta onneksi alkaa vaimollakin.