L.A. takana

Laskettu aika oli ja meni. Piti kirjoittaa tämä teksti jo eilen, mutta ilta meni sitten leffojen katseluksi. My week with Marilyn oli hyvä, mutta kyllä Iron Sky oli vielä parempi.

Tänään Telsu on sitten virallisesti yliaikainen. Aika heikko suoritus. Missasi elämänsä ensimmäisen dediksen. Jos sama meno jatkuu pitkään, niin edessä on paljon vaikeuksia. :D

Allekirjoittaneen kesäloma vetelee viimeisiään, maanantaina pitäisi palata töihin. Mutta onneksi vikan lomaviikon kelit on sentään suosineet. Kohta voisi lähteä heittämään vähän frisbeegolfia. Pistetään kuitenkin pari kuvaa vielä.

40+0

Telsu meni eilisellä lenkillä piiloon

Kuten kuvasta näkyy, masu alkaa olla jo aika alhaalla, eli kyllä siellä lähtötelineissä ollaan. Kun vaan nyt joku viitsisi laukaista sen starttipistoolin. Isi alkaa olla vähän malttamaton. Joskaan en nyt sentään ihan näin malttamaton ollut eilen:

Kannattaa katsoa myös Mankelin "Suomalainen mies". Siellä lisää samasta aiheesta. :D

iPhone:

No vähän, mutta kaipa Telsu tulee heti kun hän on valmis.
 

Lomalla on kiire!

Heipä hei taas, edellisestä postauksesta on vierähtänyt syntisen pitkä aika, mutta miksi? Yksinkertaisesti siitä syystä, että allekirjoittaneella on ollut kiire, eikä niitä lyhykäisiä vapaita hetkiä ole halunnut viettää kone sylissä.

Viime perjantaina pääsin vihdoinkin lomille vaimon seuraksi. Tai no jaa, heti aamusta käänsin nokan kohti Vaasaa, jossa valmensin junioreita ultimaten SM-kisoissa koko viikonlopun. Samalla kävin myös kiertämässä muutaman vähän kauempana olevan frisbeegolfradan. Meidän junnut pääsi muuten SM-finaaliin, joka pelataan syyskuussa. Saas nähdä, pääsenkö silloin koutsaamaan, vai onko jotain muuta tekemistä. :)

Etelä-Pohjanmaata nähtynä Kurikan näkötornista

Vaimo voi paksusti. Mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi lähestymässä, ei ole. Teelusikka mönkii joka päivä ahkerasti ja hieman näyttäisi siltä, että masussa ollaan kyllä laskeuduttu lähtötelineisiin, mutta siinäpä se. Kuulemma kävelylenkeillä tulee välillä yksittäisiä supistuksia, mutta that's it. Onneksi.

"Onneksi" siis siitä syystä, että tänään isimies menee taas. Tällä kertaa vuorossa on oman joukkueen turnaus Porissa, joka kestää sunnuntaihin asti. Samalla tämä reissu on vähän niinkuin "viimeinen irtiotto". Ensi viikosta alkaen rauhoitutaan odottelemaan sitä hetkeä, kun Teelusikka haluaa saapua meille. Eli pieni toive sinne masuun: Ota vielä viikonloppu rauhallisesti, mutta heti maanantaina voit alkaa ryömiä kohti maailmaa. :)

Tänne ei siis kuulu oikeastaan mitään. Siksipä ei ole paljoa kirjoiteltukaan. Allekirjoittanut heittelee frisbeetä minkä ehtii, koska siinä touhussa aika kuluu mukavasti. :) Mutta on sitä muutakin saatu tehtyä.

- Alavaraston häkkikomero siivottiin tulevan putkiremontin tieltä
- MINÄ pesin matot! (Yleensä vaimo on hoitanut homman, mutta nyt on maha tiellä. :D )
- Pakkaseen ollaan tehty ruokaa ja vierasvaraa
- Sairaalakassi on vihdoinkin aika lailla pakattu
- ym. ym.

Eli taas kerran voidaan todeta, että kaikki alkaa olla valmiina. Ensi viikolla on neuvola ja sitten Telsu sais jo tulla! (Saatoinkin jo sanoa sen tuossa aikaisemmin.) :)

frisbeegolfia, frisbeegolfia, frisbeegolfia

matotkin piti pestä, että Telsu pääsee sitten pulauttelemaan ja kakkimaan puhtaalle alustalle

masu kasvaa, tänään 37+1

iPhone:

 Ei ole muita lapsia, mutta onneksi vauvan isovanhemmat asuu lähellä. 2 viikkoa! (Ja meidän Telsu ei muuten todellakaan paina 3100 grammaa...)

PS. Jättimäiset onnittelut potrasta pojasta H ja A! Varsinkin A:lle iso respect. Onnea onnea onnea! :)

Synttärit sun muuta

Huh huh, kun on taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Tästä syvimmät pahoitteluni. Jotenkin nyt raskaudessa on sellainen vaihe, että mitään uutta ja mullistavaa ei tapahdu. Masu kasvaa tasaisesti ja siinäpä se. Lisäksi näin kesällä sitä viettää usein mieluummin aikaa esimerkiksi frisbeegolfradalla kuin sisällä koneen ääressä.

Mutta koitetaan nyt jotain kuitenkin keksiä. :)

Maanantaina on seuraava neuvola (ja heinäkuu!). Neuvolavisiitit alkaa näköjään tihentyä, eihän edellisestäkään käynnistä ole kuin pari viikkoa. Teelusikka pyörii kuin väkkärä. Varsinkin iltaisin. Männä viikolla saatiin lastenhuoneesta pois tilaa vieneet Ikean PS-kaappi ja vanha telkkari, joten nyt huone alkaa vähitellen näyttää kivalta. Ostettiin Telsulle jo ekat vaipatkin:

voi kuinka noi vaipat on pieniä...

Viime viikon tiistaina lähdettiin muuten vaimon kanssa käymään hääpäivän kunniaksi ihan Helsingissä asti. Vihje muille tuleville isille: se on liian pitkä matka istua autossa tässä vaiheessa...Paluumatkalla piti pysähtyä jaloittelemaan vielä alle 10 kilsan päässä kotoa, kun vaimolle iski supistus. Mutta kyllä se vaimo ihan urheasti sinnitteli, eikä (sillä kertaa) purkanut pahaa oloa allekirjoittaneeseen. Mistä tulikin mieleeni...

Vaimon loma on alkanut. Luulisi, että se on hyvä juttu, mutta minä olen nähnyt tämän niin monta kertaa, että se ei enää yllätä: lomaa odotetaan kuin joulua, mutta sitten kun loma on kestänyt kolme päivää, alkaa turhautuminen. "Mitä mä tekisin?" "Keksi mulle jotain tekemistä." "Miks me ei mennä mihinkään?" Ja arvatkaapa, mihin suuntaan nämä kysymykset yleensä suuntautuvat. Onneksi en ole itse vielä lomalla, mutta sitten se riemu varmasti vasta repeääkin. En minä halua tehdä lomalla mitään erityistä! Kunhan saan käydä heittämässä fribaa ja pari kertaa terassilla. Ja voitte uskoa, ettei tilanne tänä kesänä ole ainakaan tavallista parempi. Sitä lomaahan meinaan riittää...

Allekirjoittaneella oli muuten eilen synttärit. Täytin 20 vuotta. Jo kymmenettä kertaa. Mikähän siinä on, että melkein kaikki sukulaiset halus antaa mulle lahjaksi heidän kustantamansa ruokailun jossain raflassa? En minä omasta mielestäni ole mitenkään alipainoisen tai nälkäisen näköinen ja oloinen. Mutta en valita! Ruoka maistuu aina. :D Paras synttärilahja tuli kuitenkin illalla Italian maajoukkueelta. Niin se Saksa taas jäi jalkoihin. \o/ Vaimo oli hieman vihainen kun tuli (taas) vähän huudettua.

Niin ja tänään heitin muuten frisbeegolfissa hole in onen! Edellinen holari tuli vuonna 2009, eli oli jo vähitellen aikakin. Kertakaikkiaan loistavat pari päivää takana. :)

Loppuun vielä vähän tavallisesta poikkeava masukuva. Pistetään vaikka seuraavaan postaukseen taas perinteisempi malli kera tuoreiden neuvolatulosten. Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)

33+1

iPhone: VIIKKO 33, PÄIVÄ 1

Älä pode syyllisyyttä. Sinulla on oikeus sanoa välillä "ei".

No tämä on huojentavaa kuulla. Minun ei siis tarvitse aina suostua hieromaan vaimon jalkoja/selkää.

Helatorstaina Helsinkiin

Tänään on sitten lähtö PK-seudulle opiskelijoiden SELL-kisoihin, jossa ollaan tiukasti kiinni aina sunnuntaihin asti. Eli friba on ilmassa lähes taukoamatta. Vähän mälsää jättää vaimo ja Teelusikka näin "pitkäksi" aikaa yksin, mutta eiköhän ne pärjää kaksistaankin ihan hyvin. Eipähän ole isi sotkemassa paikkoja. :)

Parin viime päivän aikana vaimon masu on ajoittain kovettunut ihan kivipalloksi. Innokkaana isimiehenä tuli heti mieleen, että jee jee, harjoitussupistukset ovat alkaneet. Tänään soitellessani omalle äidille tuli mainittua, että vaimolla on ollut muutamia Braxton Hicks -supistuksia. Siinä pistettiin entinen terveydenhoitajakin sanattomaksi, kun käytetään näitä hienompia termejä. :D

Tänään kuultiin myös, että viime yönä oli tuttavapiirissä yksi raskaus päättynyt onnellisesti mutta yllätyksellisesti. Ultran lupailemalle tyttöselle olikin matkan varrella ilmestynyt vehkeet. Nelikiloinen poika saa siis aloittaa taipaleensa vaaleanpunaisissa tamineissa, joita oli ilmeisesti hamstrattu ihan urakalla. Ja samantien aloin minäkin katsella tuota pinkkiä vaunulelua uudesta näkökulmasta...Vaikka voihan se poikakin pinkistä tykätä.

Edellinen postaus herätti muuten todellisen kommenttitulvan, ja hyvä niin. Kommenteista löytyi lisää hienoja inhokkeja, kannattaa käydä lukemassa. Itseltäkin oli unohtunut pari juttua, mutta niistä ehkä vielä enemmän toisella kertaa. Ties vaikka myöhemmin julkaistaisiin Mustan Listan osa II. :)

Oikein rattoisaa pyhäpäivää ja viikonloppua kaikille.

iPhone: VIIKKO 27

Onko vauvasi suvussa mukavia, periytyviä nimiä?

Joko taas alkoi uusi rv? Vastahan se edellinenkin alkoi. Ja sitä edellinen...Kaipa niitä periytyviä nimiä on joka suvussa, mutta saas nährä, periytyykö meidän mukulalle. ;)

Toukokuu!

Dodii, nyt se on jo täällä. Melkein-kesä. :D

Wappu oli ja meni. En jaksanut lähteä minnekään töiden jälkeen, vaan kutsuttiin pari kaveria kylään ja naposteltiin sipsejä ja juotiin pari siideriä. Tai siis minä join.

Nyt on taas ollut aika pitkä tauko kirjoittelussa, eikä hommat ainakaan helpota, sillä edessä on todella tiukka pariviikkoinen. 18.-20.5. pelataan Espoossa isot opiskelijakisat, joissa osallistun ultimateen ja frisbeegolfiin, minkä lisäksi valmennan koulumme naisten ultimatejengiä. Eli siihen asti päällä on aika pirun tiukka reeniohjelma. Onneksi nyt eletään tätä keskiraskautta, jossa ei tapahdu juurikaan mitään. ;)

Kesäkuussa onkin sitten varmasti kirjoiteltavaa, kun meillä alkaa perhevalmennukset. Synnytysvalmennus, vanhemmuusvalmennus, parisuhdevalmennus sekä imetys- ja lastenhoitovalmennus. Kyllä isiä nyt koulutetaan oikein urakalla.

Vaikka nyt onkin muuten ollut hilijaista, niin hankintoja on tehty. Isoimpana varmaankin pitää mainita uusi auto. Ihanan äreä Citroën C4 VTR 2.0 sai lähteä ja tilalle tuli todellinen perheauto: Peugeotin 307 SW farmari. Tosi kiva auto, mutta ei tuo kyllä lähde valoista kuin hauki rannasta tai kiihdy ohituksiin ihan niinkuin edeltäjänsä. Mutta kuluttaapahan vähemmän bensaa ja on rekisteröity peräti seitsemälle(!) jos tässä vaikka iskee joku suurperhe-intoilu päälle. :D

perheauto

Vauva sai myös oman moottoroidun "kulkupelin", kun vaimo huusi nettihuutokaupasta Gracon keinusitterin. Vehkeestä löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä uuden auton kanssa: kuusi vaihdetta, soitin, mukiteline, säädettävä selkänoja jne. jne. Pistettiin meidän "esikoinen" testaamaan laitetta:

koeajo

Muuten elämä rullaa mallillaan. Vaimo pärjäilee ison masunsa kanssa oikein hyvin. Eilen vapun kunniaksi julkaistiin odotus facebookissa meidän kavereille. Allekirjoittanut odottaa gradupalautetta ja heittelee fribaa minkä ehtii. Tänään olisi yksi tenttikin, mutta puoli vuotta jonotettu suu- ja leukapoliklinikka-aika menee kyllä tentin edelle. Ensi keskiviikkona sitten uusintaan.

Uuden masukuvan myötä oikein ihanaa toukokuuta kaikille!

24+6

iPhone: VIIKKO 24, PÄIVÄ 6

Yönärästystä voi lievittää kohottamalla yläpäätäsi tyynyillä.

Ei täällä ketään närästä! :) 

Month of Achievements päättyy Wappuun

Dodii. Se ois sitten tämä "saavutusten kuukausi" pitkälti pulkassa ja on aika tarkistaa tulokset. (Tässä postauksessa siis tavallista vähemmän raskausasiaa. Toki vähän sitäkin.)

Ensimmäisenä se isotöisin juttu, eli gradu. Päätin tosiaan noin kuukausi sitten kiskaista gradun kasaan huhtikuun loppuun mennessä, ja tänään vein tuotoksen proffalle esitarkastukseen. On kyllä hyvä fiilis. Ei kuitenkaan liian hyvä, mikä on positiivista, koska tekelettä täytyy vielä kuitenkin korjailla. Toisaalta ihan hyvä, että ei ole mitään "se oli vihdoinkin siinä, perkele" -tunnetta, koska todennäköisesti toukokuullekin riittää vielä ihan reilusti tekemistä sen kanssa. Mutta on kyllä mukavaa, että 2,5 vuotta työn aloittamisesta sain lopultakin jotain palautettua. :)

Dieetti alkoi lujaa, mutta pari viimeistä viikkoa tuli vähän lipsuttua. Silti painoa lähti kuitenkin sellainen 4-5 kiloa, mihin olen varsin tyytyväinen. Varsinkin kun lihasmassa näyttäisi kasvaneen ainakin jonkin verran. Edelleen koitan kuitenkin vältellä hiilareita aina kun pystyn. Paitsi eilen ja tänään gradun kunniaksi oon vähän nautiskellut...

Urheilussa meni lujaa. Opiskelijoiden Suomen mestaruus kaiken huippuna. Frisbeegolfkausi on lähtenyt ihan messevästi käyntiin ja tiistaina oli jo ekat ultimaten ulkoreenitkin. Ja niissä oli vieläpä kivaa. Tästä tulee hyvä kesä lätyn viskelynkin kannalta.

Vauva-asioissa on nyt vähän ryppyä rakkaudessa ja suurimman rypyn nimi on Kela. Voi jeesus, kuinka vaikeaksi asiat voidaankaan tehdä!!! Ei niistä maanantaisista kaavakkeentäyttöohjeista enää mitään muista. Noh, toivottavasti noi nyt aukeaa, ja jos eivät aukea, niin sitten on lompsittava kyseisen laitoksen palvelutiskin tädin luo ja valutettava pari kyyneltä. Eiköhän sieltä viimeistään saa apua. Toivottavasti.

Voitin tänään muuten tämän vuoden Tampin, kun tunnistin Rakkauden Wappuradiosta (kannattaa kuunnella, kuuluu vielä wappuaattoon asti) Bonanzan tunnarin. :D Loistavaa, eipähän tarvitse tänä vuonna kyseistä painosta ostaa omilla rahoilla. (Vaikka äitihän sen on mulle yleensä ostanutkin.)

Tänään alkaa sitten yövuorojen putki. Neljä yötä ja niiden päälle wappuaaton iltavuoro. Onneksi siitä ehtii kuitenkin vielä hyvin vetämään haalarit päälle ja seuraamaan Suomen Neidon lakitusta Hämeensillalle. Ens viikolla on jo toukokuu! Jeejee. :)

Rattoisaa Wappua kaikille!

iPhone: VIIKKO 24 (Jaa niin, uus viikkokin alkaa tänään.)

Onko vauvasi jo hikannnut?

Ei ole. Justiinsa eilen illalla vaimo tästä mainitsi. Ei taida Teelusikka olla hikkaavaa sorttia.