Valmennus III ja Neuvola VII

Eilen oli taas valmennuspäivä. Aiheena tällä kertaa imetys ja lastenhoito. Oli ihan kiva kerta. Imetyksestä opittiin pari uutta kikkaa, kuten myös vauvan muusta hoitamisesta. Viideltä alkanut valmennus kesti sopivasti 1h 45min, niin ehti vielä täydellisesti kotiin ennen Ranska-Englanti -matsin aloituspotkua. :)

Tänään olikin sitten neuvolakäynnin vuoro (RV 30+5). Vaimon arvot oli taas aika hyvin kohdillaan, vaikka hemoblogiini olikin vähän alhaalla (114), mistä syystä saatiin nyt kehoitus alkaa syömään vähän lisärautaa joka toinen päivä. Verenpaineet oli hyvät (128/72), kuten aina. Niitä mittaillessa Teelusikalla oli omat lyhytkestoiset bileet ja maha heilui kuin viimeistä päivää. Liikkeisiin siis nopeasti saatiin ++. :D

Painoa vaimo oli kerännyt huikeat 200g viime mittauskerrasta eli 74g/vko. Koko raskauden aikana kiloja on tähän mennessä kertynyt 3.7kg. (Tai noh, ekasta neuvolakäynnistä lähtien 4.7, mutta raskauden alkuviikkoina vaimolta lähti noin kilo normaalipainosta.) Neuvolatäti sanoikin, että on tainnut sokerirasituksen jälkeinen dieetti toimia. Myönnettiin kyllä, että pientä lipsumista on saattanut tapahtua ja samaan hengenvetoon todettiin, että jos oikein tiukasti noudatettaisiin, niin vaimolla alkaisi varmaan kohta paino pudota.

Sitten tulikin taas aika nostaa kissa pöydälle, eli ei muuta kuin vaimo selälleen, paita ylös ja painelemaan mahaa. Ensin tutkimukset suoritti jo tutuksi tullut kätilöopiskelija, joka tunnusteli vauvan asennon, kuunteli sydänäänet (155-165) ja mittasi SF-mitan, joka oli taas ottanut kevyen harppauksen (nyt 30cm, viimeksi 25cm). Opiskelijan jälkeen meidän vakkaritäti vielä varmisti, että vauva oli oikein päin (raivotarjonta) ja kysäisi tältä opiskelijalta, että varmistetaanko vielä tuo fundus-mittakin. Varmistettiin sitten ja todettiin, että eipä riittänytkään 30cm, pistettiin vielä pari senttiä lisää...Alkaa tuo käyrä taas huidella melkoisen korkealla:

vuoristorata

On se muuten jännää, kuinka paljon tuo keskimmäinen (nuoren mieslääkärin mittaama) arvo poikkeaa noiden kahden muun (kokeneen naiskätilön) mittauksen linjasta. Kumpaankohan tässä sitten luottaisi...

Sekin on aika ihmeellistä, että vaimon paino nousee noin vähän, vaikka vauva selvästikin kasvaa hyvää vauhtia. Tuo 200g ei nimittäin riitä edes siihen, mitä pelkästään Teelusikan paino on noussut näiden vajaan kolmen viikon aikana. Eli toisin sanottuna, vaimo taitaa todellisuudessa olla laihtunut hieman.

Juteltiin tänään myös mahdollisista TAYSin ruuhkista. Aamulehti ehti jo viime viikolla otsikoimaan "Kesäsynnyttäjä, varaudu ruuhkaan". Mitenkäs siihen pitäisi varautua? Hankkia kyynelkaasua ja mellakkakilpi? Jutun mukaan varsinkin elokuussa todennäköisesti rikotaan synnytysennätyksiä. Nice...

Mutta kuultiin myös hyviä uutisia. Tämä meidän "oma" kätilöopiskelija on kuulemma elokuussa synnytyssalissa (vissiin harjoittelussa), niin hyvällä säkällä voidaan vaikka törmätä siellä. Olisi kyllä siistiä, kun olisi jo ennestään tuttu kätilö (vaikka onkin vasta opiskelija), varsinkin kun ollaan tultu tosi hyvin juttuun kyseisen tytön kanssa. :) Toivotaan, toivotaan. Ja pidetään silti se Vammalakin mielessä.

Siinä taisi olla aika lailla kaikki tälle päivälle. Nyt täytyy lopetella postaus ja herätellä vaimo päiväunilta. Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

iPhone: VIIKKO 30, PÄIVÄ 5

Muista, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä ja valmiina vauvalle.

Ja nyt tää sovellus sen sanoo!!! Myöhäistä...